Helsinki kuin rakennustyömaa – virkamiehet haluavat suitset toistuville katukaivuille

Pääkaupungin autoilijat ja jalankulkijat ovat taatusti panneet merkille lukuisat kaivutyömaat, joissa rakennetaan maan alle muun muassa sähköjohtoja ja tietoliikennekaapeleita.

– Ainahan niitä (kaivuja) saa väistellä, tokaisee Helsingin Kasarmitorilla jalan kiirehtivä Tomi Lassi.

Helsingin kaupungin rakennusvirasto laskee, että tässä toukokuussa kantakaupungin alueella on käynnissä noin 350 kaivutyötä eri työvaiheissa. Lisäksi useita katualueita on perusparannustöiden alla.

Määrä ei sinänsä ole tavanomaista suurempi, mutta ongelmana on, että samoja katuosuuksia kaivetaan toistuvasti eri tarkoituksia varten.

Kaupungin virkamiehet haluavatkin nyt saada kaivutyöt nykyistä parempaan kontrolliin.

Virkamiesnäkökulmasta isoin ongelma on, että katualueiden rauhoitusaikaa ei tunneta.

– Urakoiden teettäjät voivat kaivaa kadun auki keväällä ja sitten syksyllä se voidaan avata uudestaan. Katuosuuden rauhoitusajan pakotetta ei ole lainsäädännössä, mutta sellaista tarvittaisiin, alueidenkäyttöpäällikkö Timo Korhonen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta sanoo.

"Kadut pitäisi rauhoittaa vaikkapa kolmeksi vuodeksi"

Alueidenkäyttöpäällikkö Korhonen sanoo, että virkamiehet ovat informoineet aiemminkin lainsäätäjää tarpeesta vahvistaa kaivu- ja katutöiden kontrollointia ja koordinaatiota. Kaivajia kun on suuri määrä.

Työt on toki pakko tehdä, mutta Korhosen mielestä viranomaisen sääntelymahdollisuudet ovat lainsäädännön puutteen takia liian vähäiset.

– Olisi todella tarve miettiä aina kun työhön ryhdytään, että mitä tarpeita kullakin toimijalla on. Mielestäni olisi myös oltava mahdollista viranomaismääräyksellä rauhoittaa katu, vaikkapa kolmeksi vuodeksi.

Kaupunkilaisille ja esimerkiksi liikkeenharjoittajille kaivuista voi olla välillistä haittaa, mutta aina kun katuosuus on auki revitty, tienaa kaupunki rahaa.

Rakennusvirasto laskee, että neljän viime vuoden aikana kaivutöistä ja niihin liittyvistä tarkastustöistä on ropsahtanut kaupungin kassaan yli kahdeksan miljoonaa euroa.

Katualueen muuttaminen kaivutyömaaksi on siis kallista, ja urakoiden teettäjät pyrkivät tietysti säästämään kustannuksissa teettämällä työt niin nopeasti kuin mahdollista.

– Vuonna 2007 tuli voimaan uusi hinnasto, se moninkertaisti maksut, Korhonen sanoo.

Jos lainsäätäjä kuulee Rakennusviraston virkamiesten toiveet, tulee kyseeseen tarkastella ainakin maankäyttö- ja rakennuslakia, sekä myös lakia kadun ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta.

Katso Pauli Poutasen juttu (Kymmenen uutiset 22.5.2011)

Lue myös:

    Uusimmat