Helsingin vuoden 1952 kesäolympialaisten päänäyttämö Olympiastadion juhlii tiistaina 70-vuotista olemassaoloaan.
Stadion-säätiön pitkäaikainen toimitusjohtaja Esko Eklund uskoo vakaasti, että vanha mutta arvokas urheilu- ja tapahtumanäyttämö kestää ja kehittyy ajan vaatimusten mukaan.
- Minkäänlaisia vakavasti otettavia purku- tai uudelleen rakentamissuunnitelmia ei ole näkyvissä. Stadionia kohennetaan koko ajan nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Vuosibudjettimme on kaksi miljoonaa euroa, joten mihinkään suuriin uudistushankkeisiin ei ole mahdollisuuksia, Eklund toteaa.
Eklund ei allekirjoita väitteitä, joiden mukaan Olympiastadion nukkuisi ruususen unta, vaikka stadionin tämän vuoden ainoat huippu-urheilutapahtumat ovat Suomi-Ruotsi -yleisurheilumaaottelu elokuussa ja jalkapallon MM-karsinnan avausottelu Suomi-Saksa syyskuussa ja lokakuussa pelattava Suomi-Azerbaidzhan.
- Tärkeimmät käyttäjät ovat Urheiluliitto ja Palloliitto. Suuri tapahtuma on edessä, jos Suomi saa järjestettäväkseen vuoden 2014 yleisurheilun EM-kisat. Ensi vuonna meillä on naisten jalkapallon EM-lopputurnauksessa täällä kuusi ottelua. Jalkapallon EM-karsinnan jälkeen taas MM-karsintaa ja niin edespäin. Kyllä näitä suurtapahtumia on joka vuodelle, Eklund laskee.
Stadion pidetään kunnossa
Suomen merkittävimpiin funkkistyylin rakennuksiin kuuluva Olympiastadion suojeltiin rakennussuojelulailla vajaa kaksi vuotta sitten.
- Se ei tarkoita, että tämän ympärille olisi pitänyt rakentaa joku suuri vitriini. Suojeluun kuuluu, että Olympiastadionin toiminta jatkuu normaalisti, Eklund painottaa.
Olympiastadionia on remontoitu ja ajanmukaistettu koko ajan. Isoja uudistuksia tehtiin ennen vuoden 1994 EM-kisoja ja 2005 MM-kisoja Opetusministeriön ja Helsingin kaupungin myöntämillä varoilla.
- Koko ajan täällä tehdään töitä. Valaistusta, äänentoistoa, saniteettitiloja ja myyntipisteitä rakennetaan ja korjataan, Eklund luettelee.
Olympiastadionin katsomokapasiteetti on tällä hetkellä 40 000 istumapaikkaa, joista 15 000 on katoksen suojassa.
- Mielestäni se on riittävä määrä niitä urheilutapahtumia varten, joita Suomessa voidaan järjestää, Eklund näkee.
Olympiastadion on myös työpaikka
Reilun vuoden verran suojelukohteena ollut Olympiastadion on myös monen ihmisen työpaikka. Stadionilla on 34 vuokralaista, suurimpana Aleksanterin teatteri. Kaiken kaikkiaan vuokralla on noin 8 000 neliötä, tunnetuimpina vuokralaisina varmasti Urheilumuseo ja Stadion-hostelli. Lisäksi stadionin tiloissa kaarteiden alla on 11 harjoitussalia, joiden ympärivuotinen kävijämäärä on noin 200 000 henkeä.
Olympiastadionilla on 70-luvulta lähtien järjestetty myös merkittäviä huippukonsertteja. Muun muassa Rolling Stones on esiintynyt stadionilla viisi kertaa, viimeksi viime vuoden elokuussa.
Tänäkin vuonna on edessä vielä kolme konserttia: 16. kesäkuuta Bon Jovi, 11. heinäkuuta Bruce Springsteen ja 18. heinäkuuta Iron Maiden.
- Näihin tapahtumiin on myyty jo yhteensä yli 120 000 pääsylippua, joten kyllä täällä tänä kesänäkin on säpinää ja ihmisiä, Eklund muistuttaa.
Lue myös:
Fifa estämässä jalkapallomaaottelut Olympiastadionilla
Ministeri Wallin: Suomeen ei uutta stadionia
Harkimo: Stadion on hävyttömän huonosti hoidettu
Olympiastadionilla järjestetyt suuret tapahtumat:
1952 Helsingin olympialaiset.
15. olympiakisat Helsingissä järjestettiin vuonna 1952. Helsingin oikeus järjestää kisat varmistui vuonna 1947. Kisoihin osallistui 4925 urheilijaa 69 maasta.
1957 jääpallon MM-kilpailut.
Vuoden 1957 jääpallon MM-kisat järjestettiin kokonaisuudessa Olympiastadionilla. Neuvostoliiton ja Suomen välistä ottelua oli seuraamassa Suomen jääpallohistorian suurin yleisö, yli 14000 katsojaa.
1971 yleisurheilun EM-kilpailut.
Helsinki järjesti yleisurheilun EM-kilpailut, jotka muistetaan Juha Väätäisen 5000 ja 10000 metrin kultajuoksuista.
1983 yleisurheilun MM-kilpailut.
Kautta aikojen ensimmäiset yleisurheilun MM-kilpailut. Kisat olivat vuoden 1983 maailman suurin urheilukilpailu. Kilpailuihin osallistui 153 maata ja urheilijoita oli mukana 1355.
Suomi sai yhden mitalin jokaista väriä, huippuna Tiina Lillakin keihäskulta. Arto Bryggare voitti hopeaa 110 metrin aidoissa ja Martti Vainio pronssia 5000 metrin juoksussa. Kisojen hahmo oli Carl Lewis, joka saavutti kolme kultaa.
1994 yleisurheilun EM-kilpailut.
Helsinki järjesti historiansa toiset yleisurheilun EM-kilpailut. Stadion oli juuri kokenut mittavan peruskorjauksen. Sari Essayah voitti kultaa 10 km:n kävelyssä ja Seppo Räty hopeaa keihäässä.
2005 yleisurheilun MM-kisat.
Vuoden 2005 MM-kisoihin, jotka olivat Olympiastadionin toiset, tehtiin stadionille toistaiseksi viimeisin kunnostus. Käytännössä kaikki suorituspaikat uusittiin. Suurin näkyvä uudistus on itäisen aurinkokatsomon eli takasuoran viereisen katsomon kattaminen. Rankkasateet ja ukkosmyrskyt häiritsivät pahasti kisoja.
(MTV3-STT)