Ranskassa koronapassin vastustus on hiipunut, kun passin hyödyt puhuvat puolestaan. Vitkuttelulla Suomi pani itsensä Euroopan tautikeskuksen koronakartan punaiselle vyöhykkeelle, kirjoittaa Helena Petäistö.
Nyt, kun Suomi saa vihdoinkin koronapassin pahasti jälkijunassa, on ranskalaisten enemmistö ehtinyt todeta terveyspassinsa hyväksi jo heinäkuun lopusta lähtien – ja perjantaista asti se on Italiassa alettu vaatia jopa työpaikoilla. Passin vitkuttelun kanssa Suomi pani itsensä Euroopan tautikeskuksen koronakartan punaiselle vyöhykkeelle, vaikka hyvää mallia oli tarjolla eri puolilta maanosaa.
Totta kai Ranskan äänekäs vähemmistö osoitti alussa mieltään terveyspassiakin vastaan maassa, missä kaikkea uutta aina vastustetaan. Mutta nyt vastustus on hiipunut, kun passin hyödyt puhuvat puolestaan. Yli 60 prosenttia kansalaisista kannattaa sitä yhä, sillä se on ollut tehokas keino pitämään rattaat pyörimässä ja antamaan kaivattua liikkumisvapautta ilman että pandemiatilanne on päässyt pahenemaan. Tämän hetken tartuntaluvut ovat keskimäärin 50 tartuntaa 100 000 asukasta kohti viikossa.
Rokotekattavuus nousi nopeasti
Ranskalaisia ihastuttaa myös terveyspassin toimiminen kätevästi kännyssä, sillä tekniikkaan usein skeptisesti suhtautuva kansa oudoksui sitä tässäkin ja epäili sen toimivuutta.
Odotetusti myös rokotekattavuus nousi nopeasti terveyspassin ansiosta. Tällä hetkellä se on kuitenkin jämähtänyt noin 73:een prosenttiin yli 12-vuotiaasta väestöstä. Arvioiden mukaan 13 prosenttia kansasta kuuluu jyrkästi rokotuksesta kieltäytyviin, mutta nyt he ovat joutumassa yhä ahtaammalle.
Tähän asti ilman rokotustakin on nimittäin päässyt pälkähästä käymällä testissä, jonka tulos on merkitty terveyspassiin. Kun testit ovat olleet kaikille ilmaisia ja kun niitä on voinut käydä teettämässä kätevästi lähiapteekissa, ei monilla huolettomilla heinäsirkoilla ole ollut ihan pakottavaa tilannetta rokotuksen ottamiseen. Pelkästään tänä vuonna ovat testit tulleet maksamaan kuusi miljardia euroa Ranskan valtiolle.