Helena Petäistön kolumnni: Suomi vitkutteli itsensä Euroopan punaiselle vyöhykkeelle – Ranskassa koronapassi pitää pintansa

Ranskassa koronapassin vastustus on hiipunut, kun passin hyödyt puhuvat puolestaan. Vitkuttelulla Suomi pani itsensä Euroopan tautikeskuksen koronakartan punaiselle vyöhykkeelle, kirjoittaa Helena Petäistö.

Nyt, kun Suomi saa vihdoinkin koronapassin pahasti jälkijunassa, on ranskalaisten enemmistö ehtinyt todeta terveyspassinsa hyväksi jo heinäkuun lopusta lähtien – ja perjantaista asti se on Italiassa alettu vaatia jopa työpaikoilla. Passin vitkuttelun kanssa Suomi pani itsensä Euroopan tautikeskuksen koronakartan punaiselle vyöhykkeelle, vaikka hyvää mallia oli tarjolla eri puolilta maanosaa.

Totta kai Ranskan äänekäs vähemmistö osoitti alussa mieltään terveyspassiakin vastaan maassa, missä kaikkea uutta aina vastustetaan. Mutta nyt vastustus on hiipunut, kun passin hyödyt puhuvat puolestaan. Yli 60 prosenttia kansalaisista kannattaa sitä yhä, sillä se on ollut tehokas keino pitämään rattaat pyörimässä ja antamaan kaivattua liikkumisvapautta ilman että pandemiatilanne on päässyt pahenemaan. Tämän hetken tartuntaluvut ovat keskimäärin 50 tartuntaa 100 000 asukasta kohti viikossa.

Rokotekattavuus nousi nopeasti

Ranskalaisia ihastuttaa myös terveyspassin toimiminen kätevästi kännyssä, sillä tekniikkaan usein skeptisesti suhtautuva kansa oudoksui sitä tässäkin ja epäili sen toimivuutta.

Odotetusti myös rokotekattavuus nousi nopeasti terveyspassin ansiosta. Tällä hetkellä se on kuitenkin jämähtänyt noin 73:een prosenttiin yli 12-vuotiaasta väestöstä. Arvioiden mukaan 13 prosenttia kansasta kuuluu jyrkästi rokotuksesta kieltäytyviin, mutta nyt he ovat joutumassa yhä ahtaammalle. 

Tähän asti ilman rokotustakin on nimittäin päässyt pälkähästä käymällä testissä, jonka tulos on merkitty terveyspassiin. Kun testit ovat olleet kaikille ilmaisia ja kun niitä on voinut käydä teettämässä kätevästi lähiapteekissa, ei monilla huolettomilla heinäsirkoilla ole ollut ihan pakottavaa tilannetta rokotuksen ottamiseen. Pelkästään tänä vuonna ovat testit tulleet maksamaan kuusi miljardia euroa Ranskan valtiolle.

Väärennöksestä jopa 75 000 euron sakot ja kaksi vuotta vankeutta

Perjantaista lähtien testit siis ovat olleet Ranskassakin maksullisia. Nyt niistä saa pulittaa keskimäärin 25 euroa, kalliimmista PCR-testeistä 44 euroa, jos mukana ei ole lääkärinmääräystä. Jos joutuu ottamaan kolme testiä viikossa, jotta voi tehdä, mitä haluaa ainakin arkipäivinä, alkaa se tuntua sen verran kukkarossa, että voi kuvitella oikean rokotuspassin houkuttelevan sittenkin.

Siihen on nyt ainakin varauduttu korottamalla väärennetyistä koronapasseista annettavia rangaistuksia aina 75 000 euron sakkoihin ja kahden vuoden kakkuun.

Koronapassia tarkistuslaitteelle vilauttamalla Ranskassa pääsee nyt vapaasti ravintoloihin, kahviloihin, elokuviin, museoihin, kirjastoihin, erilaisiin näytöksiin, festivaaleille, urheiluhalleihin, messuille, luotijuniin, lennoille ja isoimpiinkin kauppakeskuksiin. Se tuntuu paratiisilta ranskalaisista, jotka ovat olleet melkein kaksi vuotta niin rankkojen rajoitusten puristuksessa, ettei sellaisia voi Suomessa kuvitellakaan.   

Basta! Jos ranskalaiset ovat rauhoittuneet, nyt kadulla riehuvat italialaiset. Mutta heillä onkin siihen ehkä suurempi syy kuin ranskiksilla. Sillä jos palkka lakkaa juoksemasta, kun tulee työpaikalle ilman koronapassia, silloin on tosi kysymyksessä. Ensimmäisenä maana Euroopassa Italiassa yrityksissäkin vaaditaan nyt koronapassi niin työntekijöiltä, asiakkailta kuin tavarantoimittajilta sekä julkisella että yksityisellä puolella. Tällä hetkellä kahdeksan prosenttia Italian virkamieskunnasta on ilman rokotetta, yksityispuolella puolta enemmän. Aivan erityisen paljon rokottamattomia on telakkatyöntekijöissä.

Pääministeri Mario Draghi on pysynyt tiukkana mielenosoituksista huolimatta ja korostanut sitä, että nyt ei ole varaa hötkyillä Italian talouden tervehdyttämisen kanssa. Menetelmä on onnistunut Italiassakin, sillä koronapassin tulosta tarvitsi vain ilmoittaa, ja  maan rokotekattavuus nousi nopeasti 80 prosenttiin. Päämääränä on 90 prosentin kattavuus samoin kuin Ranskassakin.

Pyhä kolminaisuus: maski, käsidesi ja turvaväli

Ranskassa presidentti Emmanuel Macron puolestaan harkitsee koronapassin pitämistä pakollisena vielä marraskuun puolivälin jälkeenkin, jolloin sen oli alun perin määrä päättyä. Maan neuvoa-antava 16 hengen tiedekomitea, le Conseil scientifique, kokoontui pari viikkoa sitten eikä sulkenut pois passipakon mahdollista pidentämistä vuoden loppuun asti. Tiedekomitea piti tärkeänä sen roolia rokotekattavuuden nostamisessa ja totesi, että kaikkia ponnisteluja täytyy jatkaa ja varovaisuutta noudattaa, sillä vaikka juuri nyt tilanne näyttää hyvältä, pandemian jatkoon liittyy aivan liikaa epävarmuustekijöitä.

Komitean mukaan suuri varovaisuus on yhä tarpeen, sillä syksy ja talvi ovat viruksen kulta-aikaa. Nyt odotetaankin jälleen uutta aaltoa, jonka vaikutuksia toki lieventää nykyinenkin rokotekattavuus, eikä terveydenhuolto joudu yhtä kovalle koetukselle kuin aiemmin.

– Vielä ei ole aika löysätä liikaa nykyisiä varotoimenpiteitä, teroittaa tiedekomitea.

– Suurin osa koronatartunnoista tapahtuu ravintoloissa. Sellainen ravintola, joka ei kysy koronapassia, sulkekoon ovensa! jyrähtää tuoreessa kirjassaan entinen Pariisin Salpetrièren sairaalan lääkäri, professori Jean-Philippe Darenne. Hän muistuttaa, että lopullista asetta koronavirusta vastaan ei ole vielä keksitty, eikä sitä vastaan siis ole tällä hetkellä mitään pistämätöntä hoitokeinoa.

– Rokote ei suojaa sataprosenttisesti, vaan se on väliajan keino lopullista lääkettä odotellessa, sanoo Darenne ja lisää, että vielä ollaan kaukana helposti annettavan, kohtuuhintaisen, ei-toksisen lääkkeen löytämisestä.

Siksi Ranskassa korostetaan aina vain vahvasti maskin, käsidesin ja turvavälien pyhää kolminaisuutta. Tiedekomitea onkin huolestunut siitä, että näiden varotoimenpiteiden noudattaminen on löystynyt tänä syksynä huomattavasti, vaikka niiden merkitys vain korostuu talven lähestyessä.

Siksi valtion johdossa ei näy lipsumista. Suomen eduskunnan iloinen maskittomuus ei olisi kuviteltavissakaan Ranskan kansalliskokouksessa. ”Ohi on!” -huutoa ei Ranskassa kuulu, vaan varoituksia senkin edestä. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja