Kommentti: Ensin maskit ja rokotukset, nyt koronapassit – näin poliittiset kunniakysymykset ja hämäläinen muutosvastarinta torppaavat Suomen koronataistelua

2:29

En ole epidemiologi mutta kohtuullisen kokenut ulkomaantoimittaja kylläkin. Sellaisena näen yhden merkillisen ja toistuvan ilmiön Suomen koronan hoidossa. Verrokkimaidemme nouseviin koronanhoitotrendeihin suhtaudutaan Suomessa hämäläisen epäilevästi: Ei se kuitenkaan toimi meillä. Vasta kun puoli Eurooppaa ottaa jonkin toimen virallisesti käyttöön, Suomessa aletaan vastahakoisesti esiselvittää, kirjoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan erikoistoimittaja Mirja Kivimäki kommentissaan. 

Jo monta kertaa on toistunut ilmiö, jossa Suomi tietoisesti ohittaa ilmiselvästi nousevan kansainvälisen trendin. Monet muut maat ensin kiinnostuvat jostain koronavastatoimesta, sitten alkavat selvittää, sitten hyväksyvät poliittisesti ja ottavat laajasti käyttöön.

Suomessa todetaan heti alkuun, että ei tämä kuitenkaan toimi meillä. Vasta kun kaikki muut ovat jo kelkassa, asiaa voidaan alkaa pohtia meilläkin. Perusoikeudet ja selvitykset ovat toki tärkeitä, mutta virkamiesmäisen tarkkojen tulkintojen kääntöpuolena jokaiseen toimenpiteeseen löytyy meillä enemmän hävittävää kuin voitettavaa.

Ja mikäli mietit, missä ovat esimerkit, niin kas tässä.

Esimerkki 1: Maskit

Vuosi sitten keväällä käytiin kiivas kansainvälinen keskustelu maskeista. Nousi esiin, että Aasiassa maskien käyttö on arkipäivää, ja muun muassa Japani ja Singapore saivat tartuntalukunsa pysymään aisoissa.

Kenties kummallisin episodi kevään 2020 aikana koettiin kun THL halusi julkaista kansalaisille näin-se toimii -tyyppisen maskinkäyttöohjeen, mutta se torpattiin, koska sehän olisi melkein näyttänyt kansalliselta maskinkäyttösuositukselta, josta taas oli päätetty että sellaista ei anneta.

Maskisuosituksesta tuli kummallinen poliittinen kunniakysymys.

Samaan aikaan kun Saksassa ja Britanniassa kesäkuussa 2020 määrättiin jo maskeja pakollisiksi joukkoliikenteessä ja hallituksen oma tiedepaneelikin suositteli maskeja, STM meni sinnikkäästi vastakkaiseen suuntaan.  

Esimerkki 2: Rokotteet 

Toinen esimerkki hitaudesta ovat rokotteet.

Kun rokotteita alettiin järjestää, kävi nopeasti ilmi että Yhdysvallat ja Britannia vievät peliä. Molemmat maat sekä valmistivat että haalivat kansainvälisiä rokotevalmistajien eriä itselleen ja solmivat tiukoin ehdoin tehtyjä, sitovia toimitussopimuksia.

EU:sta sanottiin, että meillä on yhtenäinen rokotehanke, joka pitää huolta kaikkien jäsenmaiden rokotekattavuudesta. Myöhemmin kävi ilmi että EU:n sopimuksissa oli epämääräinen muotoilu, jossa tehtaita vaadittiin lähinnä toimittamaan sovittu rokotemäärä ”parhaan kykynsä mukaan”.

Entä kuinka kävi yhteisvastuulle? Ei kovin hyvin: EU-maiden välille on jo alkanut kehittyä selviä kansallisia eroja rokotekattavuudessa.

Jos EU:lla on yhteinen rokotusohjelma josta ei poiketa, niin miten ihmeessä Tanskassa on annettu 130 rokoteannosta per 100 kansalaista? Samaan aikaan vastaava luku EU:ssa 107 ja Suomessa selvästi EU:n keskitasoakin alempi 103.

Tästä voi tehdä vain sen johtopäätöksen, että useimmat muut EU-maat ovat nyökytelleet EU-kokouksissa yhteisvastuulle – ja haalineet sitten rokotetta omiin maihinsa kaikin keinoin.

Myös rokotusten antamistahdissa näkyy ikävä kyllä se, että moni priorisoi lomakausia. Vuodenvaihteen tienoilla 2021 Suomeen oli saapunut jo 50 000 rokotetta, mutta tammikuun alussa niitä oli annettu vain 2000. Syynä olivat joululomat.

Sama näyttää toistuvan nyt kesälomien kanssa: Kansalaiset lykkäävät rokotteitaan pitkien kesälomien takia.  

Joku voisi sanoa, että tämä ei ole kilpailu – mutta ikävä kyllä se on. Tämä on kilpailu jossa voittajat saavat lopulta terveyttä, vaurautta ja tulevaisuudenuskoa.

Esimerkki 3: Koronapassit

Nykyhetken esimerkki hämäläisestä hitaudesta on ilmiselvästi koronapassi.

Passia alettiin Tanskassa esiselvittää jo viime sydäntalvella. Poliittinen päätös tehtiin helmikuussa ja passi otettiin käyttöön huhtikuussa. Nyt koronapasseja on monipuolisessa yhteiskunnallisessa käytössä ainakin Ranskassa, Tanskassa, Israelissa, Britanniassa, Yhdysvalloissa, Belgiassa, Italiassa ja Kiinassa.

Kuulostaa aika lailla koronapassin alustavalta versiolta, vai mitä? 

Suomessa koronapassiasiaa vastahakoisesti selvitettiin ja tultiin siihen tulokseen että se ei sovi Suomeen. Ongelmia löytyy muun muassa eriarvoistavasta kohtelusta rokottamattomien ja rokotettujen välillä sekä siitä, että rokote ei kuitenkaan anna sataprosenttista suojaa. Koronapassi päätettiin hyllyttää kaikessa hiljaisuudessa, eikä muistiota tuotu eduskunnan eteen ollenkaan.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja