Ukrainan sota on aiheuttanut uuden jakolinjan Naton sisällä. Yllättävä muutos Vilnan Nato-huippukokouksessa jäi Ruotsin jäsenyyden etenemisen varjoon; Ranskan siirtyminen Britannian, Puolan ja Baltian maiden leiriin vaatimaan Ukrainalle nopeaa tietä puolustusliiton jäseneksi heti sodan jälkeen. Ranska irtautui Saksan ja Yhdysvaltain epäröinnistä vaatimalla selvää tiekarttaa Ukrainan jäsenyydelle, kirjoittaa kolumnissaan Helena Petäistö, MTV:n monivuotinen Euroopan-kirjeenvaihtaja.
Kun Saksa teki viime vuonna täyskäännöksen puolustuspolitiikassaan satsaamalla 100 miljardia euroa omaan puolustukseensa, muutos oli niin valtava Saksan toisen maailmansodan jälkeiseen politiikkaan, että liittokansleri Olaf Scholz käytti siitä nimitystä ”die Zeitenwende”, historiallinen suunnanmuutos.
Nyt arvostettu brittiviikkolehti The Economist käyttää Ranskan kannasta Vilnassa termiä ”le Zeitenwende”, Ranskan historiallinen suunnanmuutos, ”le tournant historique”. The Economist arvelee, että presidentti Emmanuel Macronin uudella geopoliittisella linjauksella voi olla muutosvaikutuksia Euroopalle. Samaa suunnanmuutosta osoittaa myös Macronin uusi vaatimus laajentaa EU:ta niin nopeasti kuin mahdollista, kun Ranska on perinteisesti ollut aina jarrumiehenä unionin laajentamisessa itään ja pohjoiseen.
Vain 15 vuotta aiemmin Bukarestin Nato-huippukokouksessa oli tilanne aivan toinen. Sekä Ranskan että Saksan johtajat, silloin ohjaksissa presidentti Nicolas Sarkozy ja liittokansleri Angela Merkel, käyttivät Bukarestissa veto-oikeuttaan eivätkä hyväksyneet Yhdysvaltain ajamaa Ukrainan Nato-jäsenyyteen tähtäävän prosessin aloittamista.
