Mainos

Helena Petäistön kolumni: Keltaliivien piti pysyä pois politiikasta, mutta nyt he pyrkivät europarlamenttiin – se saattaa koitua Macronin voitoksi

6:34
Helena Petäistö oli Huomenta Suomessa vieraana joulukuussa 2018.

Kaikenlaisia yltiöpäisyyden osoituksia on europarlamentin penkeillä nähty tähänkin asti, mutta kevään EU-vaalien jälkeen voi taatusti odottaa vielä uudenlaisia temppuja ja tempauksia, kirjoittaa kolumnissaan MTV Uutisten entinen kirjeenvaihtaja Helena Petäistö.

Ei ole ihan pois suljettua, että Ranskan keltaliivejäkin ilmestyy penkkirivejä piristämään. Vielä en siihen oikein usko, mutta kovaa pyrkyä ainakin on. Ensimmäiset kymmenen nimeä julkistettiin viime torstaina keltaliivien yrityksessä koota ehdokaslista EU-vaaleihin. Jos yritys onnistuu, sen tuottama lopputulos voi kuitenkin olla aivan muuta kuin keltaliivien toivoma.

Kaiken kaikkiaan yritys on sen verran huteralla pohjalla, että paremminkin se vaikuttaa toiveajattelulta ja haihattelulta kuin vakavasti otettavalta projektilta. No, ainakin muuan 31-vuotias punatukkainen, sinisilmäinen perushoitaja nimeltä Ingrid Levavasseur singahti kertaheitolla valtakunnan tietoisuuteen esiintymällä mediassa uuden ehdokaslistan kärkinimenä.

Energistä Ingridiä oli kyllä jo nähty tv-lähetyksissä, ja hänestä piti tulla oikein BMF-kanavan keltaliivikolumnisti. Mutta ilmeinen suosio ja lähestyvät EU-vaalit muuttivat suunnitelmia.

Hämmentävä lista

Hänen johtamansa listan nimi on RIC, Ralliement pour l'Initiative Populaire, Kokoomus kansalaisaloitteen puolesta. Listan muiden ehdokkaiden ikähaitari on 29 ja 53 vuoden välillä. Ammatit vaihtelevat pienyrittäjästä kotiäitiin ja virkamiehiin. Yksi lakimieskin joukosta löytyy.

Alunperinhän keltaliivit, joka syntyi täysin poliittisten puolueiden ulkopuolella, vannoi haluavansa pysyä visusti pois politiikasta. Lista herättää muutenkin epäilyksiä, sillä ainakin yksi sosialisti sieltä löytyy ja myös yksi entinen Macronin kannattaja. Tosin Ranskan sosialistipuolue alkaa olla enää muisto vain, joten sieltä siirtyminen muualle ei sinänsä ihmetytä.

Keltaliivit karsastavat keulakuvia

Usein kansanliikkeistä syntyy poliittisia liikkeitä, mutta keltaliiveille tunnusomaista on allergisuus kaikille puhuville päille, jopa niille, jotka ovat nousseet heidän omasta keskuudestaan.

Kun presidentti Macron yritti heti alussa löytää neuvottelukumppaneita kasvottomien keltaliivien joukosta, heistä pari kolme keskustelijoiksi ilmoittautunutta saivat osakseen sellaisia syytöksiä ja uhkauksia omiensa joukosta, että heidän piti mennä neuvotteluihin salaa takaovesta, ja lopulta sekin oli mahdotonta.

Ingrid voi kokea vielä saman kohtalon. Ensimmäinen esiintyminen valtion kanavan, FR2:n, lähetyksessä, ei mennyt ihan putkeen. Studioyleisön joukosta nousi toinen naispuolinen keltaliivi julistamaan, ettei hän ainakaan aio äänestää ketään tältä listalta.

Tomera täti tivasi, millä oikeutuksella Ingrid esintyy keltaliivien nimissä ja miten hän kehtasikin panna vaalilistan nimeksi RIC, joka on alkujaan Référendum pour l'Initiative Populaire eli lyhenne keltaliivien vaatimalle kansanäänestykselle. Politiikan kukkotappeluihin tottuneet gallialaiset näkivät suorassa lähetyksessä naispuolisten keltaliivien rajua keskinäistä höyhentämistä.

Vaatimukset vain jatkuvat

Mutta vaikka tahtoa olisikin, onko tällaiseen yritykseen varaa? Varsinkaan näin tiukalla aikataululla? Mistä rahat? Entä mistä nyhjäistä yhtäkkiä ohjelma EU-asioiden ajamiseen? Yleensä Ranskan kansan syvät rivit eivät lotkauta EU:lle korvaansakaan.

Keltaliivien joka lauantaiset mielenosoitukst ja liikenneympyröiden tulppana oleminen ovat jatkuneet jo yli kaksi kuukautta, eikä loppua näy. Siitä huolimatta, että heidän vaatimuksilleen on myönnetty yli kymmenen miljardia euroa ja syösty Ranskan suurin ponnistuksin saavuttama EU:n sallima budjettivaje taas uusiin syvyyksiin.

Suurten kaupunkien rajojen ulkopuolella samoin kuin maaseudulla asuvien paljon autoa tarvitsevien murheet tuntuvat olevan kaiken keskiössä. Ensin protestoitiin 80 km/t-nopeusrajoitusten poistamisesta pikkuteillä, sitten polttoaineveron korotuksen perumisesta. Kun molemmat saavutettiin, nyt tuhotaan peltipoliiseja teiden varsilla. Lopulta vaaditaan Macronin eroa.

Macron näytti, että kyvyt ovat tallella

Macronin kaksi viikkoa sitten aloittama Grand Débat, suuri kansalaiskeskustelu, on tuottanut hiukan tulosta, sillä presidentin kannatus on palannut 30 prosenttiin. Ensin kaksi suurta debattia maakunnissa satojen kunnan- ja kaupunginjohtajien keskellä suurta salia aivan kuin brittiparlamentissa grillattavana paitahihasillaan yli kuuden tunnin ajan väsymättä ja faktat hallussa.

Jos Macronin kyvyt, taidot ja tietomäärän hallinta olivat päässeet unohtumaan sitten vaalikampanja-aikojen, nyt niitä ei taas enää kukaan kyseenalaista. Sen jälkeen on seurannut pienempiä debatteja maakunnissa, yksi niistä suoraan keltaliivien kanssa.

Mutta debatteja pitäisi vielä jaksaa jatkaa loppuun asti luvatut vajaa kaksi kuukautta ja sen jälkeen vetää niistä oikeat johtopäätökset ja toimenpiteet. Macron maksaa erittäin kalliisti sen, ettei ottanut keltaliivejä tosissaan heti alusta asti. Se olisi pitänyt ymmärtää, sillä verokapina on ranskalaisten verissä ja kansa aina sen puolella.

Kansa tukee yhä keltaliivejä

Yhä nytkin, kaiken tuhon ja haittavaikutusten jälkeen, 58% yleisestä mielipiteestä on keltaliivien takana, niin käsittämättömältä kuin se meistä ulkopuolisista tuntuukin. Keltaliivien roihulle polttoainetta kaadetaan sekä äärioikeiston Marine Le Penin että äärivasemmiston Jean-Luc Mélenchonin riveistä.

Pahin lienee Mélenchon, joka ei ole vieläkään niellyt sitä, ettei hän yltänyt presidentinvaalien toiselle kierrokselle Le Penin sijasta. Heti vaalien jälkeen hän uhkasi pressanvaalien kolmannella kierroksella, joka käytäisiin kadulla. Sitä hän on nyt viimein toteuttamassa keltaliivien kautta.

Täytyy myöntää Ingridin ansioksi, että hän on sanonut ääneen, että nyt voitaisiin jo rauhoittua ja alkaa vaikuttaa muita teitä kuin mielenosoituksilla. Yleisen mielipiteen väsymistä osoittaa se, että mediaa on alettu arvostella jyrkästi siitä, että se antaa aivan suhteettoman paljon tilaa keltaliiveille eikä juuri lainkaan muille mielipiteille. Näin ajattelee peräti 70 prosenttia ranskalaisista.

Punaisen ja sinisen värin vuoro – kunnes Macron korjaa potin?

Huomenna sunnuntaina Pariisissa kokoontuvat myös foulards rouges, punahuivit, osoittamaan mieltä väkivaltaisuuksia vastaan. Siniliivitkin on jo keksitty jotakin tarkoitusta varten. Ranskalaisten vuosi jatkuu siis kirjaimellisesti hyvin värikkäissä merkeissä.

Ai niin, mikä onkaan se pettymys, joka uhkaa odottaa Ingridiä ja keltaliivejä, jos he pääsevät jollakin ilveellä EU-vaaleihin asti? Se, että koko operaatio saattaakin sataa Macronin laariin. Tällä hetkellä mielipidemittaukset näyttävät Le Penin äärioikeistolle suurinta kannatusta EU-vaaleissa.

Macronin puolue on jäämässä toiseksi. Mutta jos keltaliivit tulevat omalla listallaan sotkemaan kuviota, heille valuu ääniä sekä äärioikeistosta että äärivasemmistosta eri mittausten mukaan 7-13 prosenttia. Siinä tapauksessa äärioikeisto jäisikin toiseksi Macronin puolueen jälkeen. Ei siis menisi ihan kuin Strömsössä keltaliiveille.  

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja