Yhdysvaltain ja Euroopan unionin uudella kauppasopimuksella tulee olemaan negatiivisia vaikutuksia EU:n talouteen.
Vaikutukset jäävät kuitenkin maltillisiksi. Näin sanoo OP:n pääanalyytikko Antti Saari.
– Totta kai tullit vaikuttavat negatiivisesti talouden kasvuun, mutta vaikutus on maltillinen. Talouden kannalta nämä 15 prosentin tullit eivät ole niin dramaattinen asia, Saari sanoo.
Lue myös:Tuoko tullisopimus vakautta, jos kukaan ei tiedä, mitä se todellisuudessa tarkoittaa? – "Fakta on se, että asiat ovat täysin auki"
Helpotuksena Saari näkee, että osa aiemmin uumoilluista tuoteryhmäkohtaisista korkeammista tulleista jäi sunnuntaina lukkoon lyödystä sopimuksesta pois.
– Esimerkiksi aikaisempien huhujen mukaan Trump oli kuulemma hyvin itsepintainen autotullin kanssa, joka olisi voinut olla jopa 25 prosenttia. Autoteollisuuden kannalta tämä on helpotus, Saari sanoo.
Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma STT:lle, että kauppasopimus vähentää epävarmuutta EU:ssa, mutta 15 prosentin tulli ei ole silti optimaalinen.
– Toivottavasti tämä sopimus tukisi investointeja ja talouskasvua sekä Yhdysvalloissa, mutta erityisesti myös meillä. Tosiasia on kuitenkin se, että 15 prosentin tulli on korkea eikä se ole optimaalinen, Siikaluoma sanoo.
Vaikutukset Suomeen vielä epäselviä
Sopimuksen koko sisältö ei ole vielä tiedossa. Siikaluoman mukaan on vielä liian aikaista sanoa, millaisia vaikutuksia sopimuksella olisi Suomen vientiteollisuuteen.
– Ihan selkeästi on kuitenkin toimialoja, joilla tullit tulevat joko nousemaan, pysymään samana tai laskemaan nollaan, Siikaluoma sanoo.
Lue myös: Trump pettyi Putiniin
EU ja Yhdysvallat sopivat myös, että tietyt "strategiset tuotteet" jätetään molemminpuolisesti tullimaksujen ulkopuolelle. Tällaisia nollatullituotteita ovat EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan muun muassa lentokoneet ja niiden osat, tietyt kemikaalit, tietyt maataloustuotteet ja kriittiset raaka-aineet.
– Tarvitaan selvyyttä siitä, mitä nämä tuotteet lopulta ovat. Olisivatko ne esimerkiksi sellaisia tuotteita, jotka olisivat Suomen viennin kannalta hyödyllisiä? Siikaluoma pohtii.