Euroopan pahin painajainen on toteutunut, kun länsiliittoumaa johtanut Yhdysvallat on siirtynyt vihollisleiriin. Tämän päivän Lontoon huippukokoukseen kohdistuvat paineet ovat valtavat, sillä Ukrainan kohtalo on nyt kokonaan Euroopan käsissä, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti Helena Petäistö.
Onko tämä nyt vihoviimeinkin se kuuluisa "wake-up call", herätyssoitto, jolla Eurooppa ottaa itseään niskasta kiinni, ryhdistäytyy ja alkaa tosissaan ottaa vastuun omasta puolustuksestaan? Nyt on totisesti yhdestoista hetki koittanut, eikä sekuntiakaan ole tuhlattavana.
Viime perjantain uskomaton näytelmä Valkoisessa talossa löi koko länsiliiton maiden tajuntaan niin kovalla voimalla, ettei kenelläkään pitäisi olla enää epäilystä siitä, ettei lähes 80 vuotta vapaata maailmaa johtanut Yhdysvallat ole enää sen johtaja.
"The free world" merkitsee tästedes Eurooppaa ja Brittiläistä kansainyhteisöä, niihin lisättyinä Japani, Etelä-Korea ja Taiwan.
Washingtonissa kaikuu nyt Moskovan ääni! Kyseessä on niin ainutlaatuinen liittolaisuuden hajoaminen, että tunnettu ranskalainen geopolitologi Dominique Moïsi vertaa sitä 1700-luvun lopun tapahtumiin, jolloin Ranska liittoutui ikiaikaisen vihollisensa, Habsburgien johtaman Itävalta-Unkarin kanssa Preussia vastaan. Mutta siihen riitti, että Versailles’n hoviin haettiin uusi kuningatar Habsburgien hovista Wienistä.
Amerikkalainen kauhukirjojen kunkku Stephen King on jo ehtinyt todeta, että Donald Trump on pahempi kuin yksikään hänen kirjoittamistaan kauhukertomuksista. Jos yli 50 menestyskirjaa suoltaneen kirjailijankaan mielikuvitus ei ole riittänyt trumpilaisen kauhutarinan tasolle, ei ihme, että tavallinen kirjoittaja jää ihan sanattomaksi viime viikkojen tapahtumista kertoessaan.
On mahdoton löytää sanoja kuvaamaan Valkoisen talon tosi-tv -näytöksen luokattomuutta, jossa lyötyä lyötiin olan takaa koko maailman katsoessa touhua kauhusta kankeana. Yhtä vaikea on löytää sanoja kuvaamaan suurvallan presidenttiä, joka ei tiedä, milloin Ukrainan sota on alkanut eikä sitä, kuka oli hyökkääjä, mutta osaa kyllä vaatia itselleen "sotasaalista" sodan uhriksi joutuneen valtion maaperästä. Tai kuvaamaan sitä, kun kolme vuotta väsymättä maataan sodan keskellä johtanutta ja lähes miljoona miestä rintamalle lähettänyttä, uupuneen näköistä presidenttiä nöyryytetään ja moititaan kiittämättömyydestä suurvallalle, joka leikkii rauhantekijää hyökkääjän kanssa.
Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
10:32
Kuningasvallan kotkotuksia paljon kuvannut Molière kirjoitti aikoinaan, että jos pelle muuttaa kuninkaanlinnaan, ei hänestä tule kuningasta, vaan linnasta tulee sirkus. Valkoisen talon vallankeskus, presidentin Oval Office, oli todellakin käsittämätön sirkus.
Nyt väitellään siitä, oliko karmealla näytelmällä etukäteen laadittu käsikirjoitus, jossa Volodymyr Zelenskyi johdatettiin tahallaan provosoimalla ansaan vai karkasiko kaikilta mopo käsistä. Kun meno lopulta yltyi huutamiseksi, selvää oli, että ainoa aikuinen huoneessa oli Ukrainan presidentti Zelenskyi, ja pääpiru oli varapresidentti J.D.Vance, huoneen vaarallisin mies. Jos provosointi oli tahallista, sen teki Vance tivaamalla Zelenskyiltä diplomatiaa, kunnioitusta ja kiitoksia. Trumpin sanastossa kunnioituksen puute merkitsee imartelun puutetta.
Ei tietenkään ollut viisasta korjata isännän toistamia virheitä muiden kuullen, kun kyseessä on rauhan turvaamiseen tarvittava suurvalta. Ukrainan Kiovan suurlähettiläs Oksana Markarova vajosi tuolissaan ja piteli päätään nähdessään, että hänen yli puoluerajojen tekemänsä valtava työ Yhdysvaltain tuen ja avun varmistamiseksi valui hiekkaan siinä silmien edessä. Zelenskyi unohti, että Trumpiin puree vain ja ainoastaan imartelu sekä sen, että korjaukset kannattaa aina jättää kulisseihin.
Mutta se on selvää ja kyllä se näkyikin, että Zelenskyi oli uupunut, sillä takana on kolmen vuoden sodankäynti ja kolmen viikon intensiivinen yritys saada aikaan kestävään rauhaan päättyvä tulitauko. Väsyneenä ei kenelläkään leikkaa parhaiten. Sitä paitsi asialla on ihan turha saivarrella, sillä mikään ei olisi tepsinyt Trumpiin eikä Vanceen, kahteen mafiapomoon, jotka olisivat joka tapauksessa kiristäneet halveksimaltaan uhrilta mehut pois, käyttäytyi tämä miten hyvänsä.
Don Corleone apurineen oli päättänyt, että Ukrainan täytyy suostua nopeasti tulitaukoon ilman mitään turvatakuita. Sellaista Ukrainan on aivan mahdotonta hyväksyä. Kyseessä on kuitenkin Kremlin vaatimus, eikä siellä armoa tunneta, nöyristelee uhri tai ei. Se on yhteistä sekä KGB:lle että mafialle.
Myös se, että tapansa mukaan sota-asuun pukeutunut vieras sai kuulla heti Valkoiseen taloon saapuessaan, että olisi kannattanut panna puku päälle, osoitti, ettei minkäänlainen diplomatia ollut voimassa Zelenskyin kohtelussa. Hän sai moitteita yrittää olla "a tough guy", kova kundi, vaikkei kuulemma ole sitä alkuunkaan ilman Yhdysvaltain apua.
Ukrainan presidentti on sanonut pukeutuvansa sota-asuun kunnioituksesta jo neljättä vuotta rintamalla sotivia maanmiehiään kohtaan ja tekevänsä niin aina siihen asti kunnes rauha on palannut. Britannian pääministeri Winston Churchill kävi toisen maailmansodan aikana sota-asuun pukeutuneena Valkoisessa talossa ja sai osakseen vain kunnioitusta. Zelenskyi ei sitä saanut, mutta häneltä itseltään kunnioitusta kyllä vaatimalla vaadittiin.
Kun 50 minuuttia oli kulunut näytelmää, jossa Trump "tappoi" Zelenskyin, vihelsi Trump tosi-tv -pelin poikki tokaisemalla, että nyt tuli hyvä lähetys. Vuosikausia The Deal -tv-ohjelmaa kovanaaman tyyliin vetänyt Trump antoi Zelenskyille saman tien potkut Valkoisesta talosta. Mineraalisopimus jäi allekirjoittamatta ja valmiiksi katettu lounas nauttimatta, kun Ukrainan presidentti sai käskyn poistua talosta vähin äänin ilman hyvästelyjä ja protokollaa. Isäntä itse nousi nurmikentällä odottavaan helikopteriin ja suuntasi kohti lentokenttää ja sieltä kohti Floridan golfkeidastaan. Zelenskyi saisi palata Valkoiseen taloon sitten, kun hän olisi valmis tulitaukoon.
No, laiha lohtu on ehkä se, ettei mennyt ihan putkeen Trumpillakaan. Pääsy Ukrainan mineraalivaroihin jäi saamatta ja tulitaukosopimus hamaan tulevaisuuteen. Ja kammottava näytös, joka paljasti Yhdysvaltain nykyjohdon jyräävän käytöksen ja ala-arvoisen puhetavan avasi monien amerikkalaisten ja varsinkin median silmät – ja vei taatusti karille Trumpin suuret haaveet Nobelin rauhanpalkinnosta. Hänen lupaamansa rauha 24 tunnissa Ukrainan ja Venäjän välille ei toteutunut pitemmässäkään ajassa, ja samaa voi vahvasti epäillä myös Gazan ja Israelin suhteen.
Hauskaa ei ole Trumpille eikä hänen porukalleen sekään, että Yhdysvalloissa on suuria mielenosoituksia Ukrainan puolesta. Ja tuskinpa varapresidentti J.D. Vance osasi arvata, mikä häntä odotti Zelenskyin hiostamisen jälkeen perjantai-iltana, kun hän saapui vapaa-ajan taloonsa Vermontiin viikonlopun viettoon. Katujen varsilla oli tuhansia vihaisia mielenosoittajia. Yhdessä lakanassa varapresidentti sai pyyhkeitä jopa pukeutumisestaan: "Vance hiihtää farkut jalassa"!
Myös Norjan öljyteollisuuden valppaus on tainnut olla ikävä yllätys Trumpin Yhdysvalloille. Yksi maan suurimmista öljynjalostamoista ilmoitti "No Fuel to Americans!"-kampanjastaan nähtyään "shitshow’ksi" nimittämänsä suoran lähetyksen Valkoisesta talosta. Haltbakk Bunkers on lopettanut öljyn toimittamisen maassa oleville amerikkalaisjoukoille ja Norjan satamiin tuleville amerikkalaisaluksille.
Vain Kremlin bunkkeripapalla oli varmasti ilo ylimmillään. Vladimir Putinin ei tarvinnut sanoa sanaakaan; hän sai vain katsoa televisiosta, miten Trump toisti kuin papukaija kaiken hänen puolestaan. Kremlin ääni kuului Valkoisesta talosta niin vahvana, että Saksan presidentti Frank-Walter Steinmeier totesi: "En olisi koskaan voinut kuvitellakaan, että joudumme suojelemaan Ukrainaa Yhdysvalloilta."
Yhtä vähän olisi kukaan koskaan osannut kuvitella, että Yhdysvallat äänestäisi YK:ssa Ukrainaa koskevaa päätöslauselmaa vastaan yhdessä Venäjän, Valko-Venäjän ja Pohjois-Korean kanssa. Mutta niin vain tapahtui viime maanantaina. Mannerlaatat liikkuvat todella rajusti silmien edessä, kun maailman johtava demokratia lähtee diktatuurien sakkiin!
Nyt ei lännessä ole todellakaan enää leikin aika. Näin uskomattomalta pohjalta kokoontuvat Euroopan sekä useiden muiden länsimaiden johtajat tänään Lontoossa. Alun perin pääministeri Keir Starmerin koolle kutsuman kokouksen tarkoitus oli raportoida muille sekä hänen että Ranskan presidentti Emmanuel Macronin käynneistä Valkoisessa talossa kuluneella viikolla. Nyt nämä onnistuneet pyrähdykset rapakon takana ovat enää kaukainen muisto vain. Ranskan ja Britannian johtajat pääsivät hyviin keskusteluihin Trumpin kanssa ja jopa korjaamaan julkisesti Trumpin esittämät väärät väitteet Euroopan antama avun koosta ja laadusta – ja vieläpä ilman, että isäntä niistä suuttui.
Mutta ilmiselvää on, että Zelenskyiä Trump ei voi sietää. Hän on tiettävästi saanut päähänsä, että Zelenskyi olisi oikein kampanjoinut häntä vastaan hänen ensimmäisen virkakautensa alla. Eikä Trump ole unohtanut vieläkään sitä, ettei hän saanut Zelenskyiltä apua Joe Bidenin pojan oletettujen Ukrainan rötöksien paljastamiseen. Trump ei olekaan missään vaiheessa halunnut tavata Zelenskyiä. Macron onnistui järjestämään ensimmäisen tapaamisen heidän välillään Élysée-palatsissa Notre Damen avajaisjuhlien yhteydessä joulukuussa Pariisissa. Myöskin tällä kertaa juuri Macron sai Trumpin suostutelluksi Zelenskyin tapaamiseen, joka siis kaikkien suureksi harmiksi sujui ja päättyi huonosti. Vain Putinille kehno lopputulos passaa mainiosti, sillä hänellä ei ole tällä hetkellä mitään haluja rauhaneuvotteluihin.
Mutta Euroopan totuuden hetki on koittanut; kaaoksesta on nyt synnyttävä jotakin uutta! Lontooseen saapuvat 12 maan päämiehet, Suomesta presidentti Alexander Stubb. Sanomattakin on selvää, etteivät mukana ole Putinin kätyrit Unkarista ja Slovakiasta, sen sijaan Trumpin ystävä, Italian pääministeri Georgia Meloni on paikalla. Britannian lisäksi EU-maiden ulkopuolelta tulijoita ovat Kanadan pääministeri Justin Trudeau, ja yllätys, yllätys! kerrankin Turkki on oikealla puolella, kun oikukas presidentti Recep Tayyip Erdogan saapuu paikalle. Trump saa sulttaanista kilpailijan rauhanvälitystehtävään, sillä Erdogan on ilmoittanut olevansa halukas hommaan.
Nyt on tosi kyseessä sekä Ukrainan tukemisen että Euroopan puolustuksen kanssa. Tällä kertaa pakon edessä poliittista tahtoa tuntuu löytyvänkin, mutta tehtävä on jättiläismäinen ja rahoitus ratkaistava. Toivoa antaa kuitenkin se, että Saksan tuleva liittokansleri Friedrich Merz katkaisi heti napanuoran Trumpin Yhdysvaltoihin ja aikoo panna 100–200 miljardia euroa lisää puolustukseen Olaf Scholzin 100 miljardin euron "Zeitenwenden" päälle. Kaikki "samanmieliset" maat ovat nyt sitoutumassa huomattavaan puolustusmenojen lisäykseen.
Tällä hetkellä onnistumisen mahdollisuudet ovat myös olemassa siksi, että kerrankin samoilla linjoilla ovat Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Saksan tuleva liittokansleri Friedrich Merz, Puolan pääministeri Donald Tusk, Britannian pääministeri Keir Starmer ja Espanjan pääministeri Pedro Sanchez. Siis viisi isoa maata valmiita samaan soppaan.
Valkoisen talon sirkuksen jälkeen kaikilla pitäisi nyt olla kirkkaana mielessä se, että Euroopan maat ovat vauraita ja vahvoja. Ikuinen ruikutus on lopetettava ja toimittava! Ukraina tulee ottaa EU:n jäseneksi välittömästi jättämällä maatalousasiat toistaiseksi pois liittymissopimuksesta. Euroopan puolustusyhteisö pitää potkaista liikkeelle heti, ja siihen täytyy Ukrainan armeija ottaa myös heti mukaan. Venäjän takavarikoidut varat on otettava käyttöön Ukrainan tarpeisiin. Euroopan sotavoimien vahvistamiseksi on luotava Euroopan varustelupankki, European Rearmement Bank. Ukrainalle tulee ehdottaa myös strategisten mineraalien kaivostoimintaa Euroopan investointipankin rahoituksella.
Mutta miten saada Ukrainalle ase- ja ammusapua heti, varsinkin, kun perjantain jälkeen Trump on uhannut lopettaa viimeiset asetoimitukset? Nyt vaaditaan mielikuvitusta ja ketteryyttä – ja tyhjiä tehdashalleja. Ennen tyhjiä siviilitehdashalleja kyettiin muuttamaan asetuotantoon, miksei nykyään? Autotehtaille voisi sijoittaa panssarivaunutuotantoa. Lannoitetehtailla voisi valmistaa pommeja. Kaikki käyttöön, mistä vain nopeimmat ratkaisut löytyvät.
Niin, vihdoin lienee koittanut päivä, jolloin yksi suuri eurooppalainen sankari kääntää tyytyväisenä kylkeään haudassa. Kenraali Charles de Gaulle totesi heti 2. maailmansodan jälkeen, etteivät Yhdysvallat pysy ikuisesti Euroopan turvana. Siksi hän päätti, että Ranskan on saatava itselleen oman ydinaseen antama suoja. Macron puolestaan on toistamistaan toistanut vuodesta 2017 lähtien, että Euroopan on kehitettävä itselleen oma puolustus, sillä Yhdysvaltain varaan ei voi tuudittautua. Hän ei saanut visiolleen tukea juuri muualta kuin Suomesta Sauli Niinistöltä.
Jos de Gaullea olisi kuunneltu, emme olisi tällaisessa pulassa. Veuillez nous pardonner, mon Général! Nyt Merz kyselee Ranskan ydinvarjon ulottamista Saksaan. Ranskan ydinkärkien määrä on 300, Britannialla niitä on 225. Luvassa on keskustelua asiasta Merzin ja Macronin välillä, jotka tulevat onneksi hyvin toimeen keskenään. Myös Kanaalin kaksin puolin henkilökemiat toimivat nyt hyvin. Toivotaan, että ne toimivat aivan erityisen hyvin tänään Lontoossa.
Muuten kenraali de Gaulle tunsi erinomaisen hyvin Suomen suuret sotilaalliset ansiot ja piti Suomea suuressa arvossa. Kun hänen presidenttiaikanaan Suomen uusi Pariisin suurlähettiläs tuli esittämään akkreditointipyyntönsä, tervehti de Gaulle suurlähettilästä: "Monsieur l’ambassadeur, vous venez du pays des hommes!" "Herra suurlähettiläs, Te tulette oikeiden miesten maasta!" Nyt hän sanoisi saman Ukrainan lähettiläälle.