”Selkeyttä” ja ”vakautta” tuovassa Yhdysvaltain ja EU:n välisessä kauppasovussa on selkeä häviäjä ja voittaja, mutta käytännössä tilanne ei ole vielä lähelläkään ”selkeää” ja ”vakaata”.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen neuvottelivat 15 prosentin tullimaksut EU:sta Yhdysvaltoihin vietäville tuotteille ja palveluille sunnuntai-iltana Skotlannissa.
Käytännössä tämä tarkoittaa kaikkiin EU:sta Yhdysvaltoihin vietävien tuotteiden hinnan nousevan 15 prosentilla.
Tilanne on vielä kuitenkin kaikkea muuta kuin selvä monilla talouden sektoreilla. Muun muassa lääketeollisuuden yritys Orion Oyj kertoo, että asiat ovat täysin auki.
– Fakta on se, että tilanne on vielä todella epäselvä. Odottelemme lisätietoja muun muassa siitä, mitä eri lääkeryhmiä koskee mitkäkin prosentit, kerrotaan Orionin viestinnästä.
Myös metsäteollisuuden osalta odotellaan vielä selviä vastauksia ja sopimuksen sanotaan olevan ”välitulos”, joka tarkentuu yhä.
– Olemme tänään vasta kuulleet tästä neuvottelutuloksesta, enkä usko, että tämä on vielä lopullinen metsäteollisuuden osalta. Odotamme yhden selvityksen valmistuvan marraskuussa, jolloin saatamme saada vielä lisätietoa, kertoo Metsäteollisuus ry:n johtaja ja pääekonomisti Maarit Lindström.
Lue myös: Yhdysvallat ja EU: Tullisopu
Suomessa sopimusta on luonnehdittu ”torjuntavoitoksi”, sillä vielä hetki sitten Trump uhkasi EU:ta 30 prosentin tulleilla. Erityisen suotuisa sopimus ei kuitenkaan Euroopalle ole.
Sopimuksen positiivinen vaikutus ulottuu ennen kaikkea yhdysvaltalaisille firmoille, eikä yksittäisille kuluttajille.
– Osa tuotteista tulee kärjistetysti maksamaan nyt tavalliselle kuluttajalle Yhdysvalloissa 15 prosenttia enemmän kuin aiemmin, mikä saa heidät varmasti pohtimaan kotimaisten vaihtoehtojen suosimista ihan vain puhtaasti hinnan vuoksi, arvioi yhteiskuntatoimituksen päällikkö Jaakko Loikkanen.
Sopimuksen on povattu tuovan kasvua ja vakautta markkinoille. Suomalaisten yritysten kannalta sopimus antaa enemmän ennustettavuutta, mutta ei auta jo valmiiksi hitaasti kasvavaa taloutta.
– Kyllä tämä voi vaikeuttaa talouskasvua niin Suomen kuin muunkin Euroopan osalta. Suomessa tällaista takapakkia ei kyllä tarvittaisi, Loikkanen summaa.