Vaikka Venäjä pidetään edelleen ulkona Ranskan Biarritzissa kokoontuvasta G7-maiden huippukokouksesta, selviä merkkejä aivan uudesta liennytyksestä itään on viimein näkyvissä Euroopassa, Helena Petäistö kirjoittaa kolumnissaan.
G7:ää isännöivä presidentti Emmanuel Macron kaavailee uutta turvallisuuspoliittista arkkitehtuuria, jossa otettaisiin huomioon sekä Euroopan että Venäjän edut. Mutta ehtona niin Venäjän pääsylle G7:ään että Euroopan uudelle arkkitehtuurille on Ukrainan kriisin ratkaisu. Siinä kylmän sodan aikainen puolueeton Suomi voisi olla mallina.
Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin oli alkuviikosta tapaamassa Macronia Etelä-Ranskan Bregaçonissa G7-kokouksen alla, Macronin pitkän aikaa kypsyneistä ajatuksista saatiin aiempaa enemmän vihiä. Jo vuosi sitten asia oli esillä Helsingissä Macronin ja presidentti Niinistön tapaamisessa.
Ranska puhuu nyt uuden turvallisuuspoliittisen arkkitehtuurin tarpeesta Euroopassa. Macron on tuonut esiin malliksi Helsingin vuoden 1975 Ety-kokouksen, jonka tulokset tunnetaan Ranskassa yleisesti nimellä ”les accords d’Helsinki”, Helsingin sopimukset. Pitkällä tähtäimellä kaavailuissa on Helsingin Ety-huippukokouksen mallin mukainen huipputapaaminen, johon päätyneessä uudessa liennytyspolitiikassa otetaan huomioon niin Euroopan kuin Venäjänkin edut.
Mutta ennen kuin mikään on mahdollista, Macronin mukaan Ukrainan kriisi on saatava ratkaistuksi, ja se ratkaisu voisi hänen kaavailuissaan olla puolueeton Ukraina samaan tapaan kuin Suomi oli kylmän sodan aikana puolueeton idän ja lännen välissä.