Katoavien possutilojen tilalle sirkkaloita: "Tässä on selkeä vaihtoehto, jossa Suomi voi olla paras"

Huomenta Suomen perjantaiaamussa vierailleet EntoCuben perustaja Robert Nemlander ja toimitusjohtaja Perttu Karjalainen maistattivat juontajilla sirkkamysliä. Tuotteillaan yritys haluaa vastata maailman kasvavaan proteiinin tarpeeseen sekä helpottaa suomalaisten maanviljelijöiden ahdinkoa.

Suomalaisten viljelijät kärsivät tuottajahintojen laskusta, Venäjä-pakotteista ja katokausista. Esimerkiksi sikatilojen määrä on vähentynyt radikaalisti viimeisten vuosien aikana, eikä trendille näy loppua. Sirkkoja syötävään muotoon kasvattava ja tuottava EntoCube-yritys tarjoaa tähän helpotusta.

– Maanviljelijät etsivät Suomessa vaihtoehtoisia elinkeinoja. Tässä on selkeä vaihtoehto, jossa Suomi voi olla maailman paras, sanoo Nemlander.

Suomi on kuudes EU-maa, joka mahdollisti lainsäädännössään hyönteisten kasvattamisen elintarvikkeiksi. Karjalainen pitää todennäköisenä, että ensi vuonna koko EU:n markkina-alue aukeaa hyönteiselintarvikkeille.

– Tässä on isot vientinäkyvät. Suomen elintarvikesektorilla viennin osuus on melko pieni. Hyönteiselintarvikkeilla on isot Keski-Euroopan markkinat, joille voidaan lähteä suomalaisilla korkealaatuisilla elintarvikkeilla, sanoo Karjalainen.

EntoCube uskoo hyönteisruokaan, sillä proteiinin kysynnän ennustetaan tuplaantuvan vuoteen 2050 mennessä. Vaihtoehtoisia valkuaisaineiden lähteitä tarvitaan väestön kasvaessa ja ilmaston muuttuessa.

Sääoloilla ei ole merkitystä sirkkojen kasvatukseen

Sekä Nemlander että Karjalainen korostavat, ettei Suomen sääolosuhteilla ole merkitystä hyönteisten kasvattamiseen.

Sirkkoja kasvatetaan hiilidioksidi- ja happitasot optimoivissa konteissa, joissa on kuumat ja kosteat olosuhteet. Yhteen keskikokoiseen kokoiseen konttiin mahtuu puolisen miljoonaa laatikoissa kasvatettavaa sirkkaa. EntoCube kaavailee, että syrjäseutujen maatilat voivat hyödyntää tyhjät tilansa sirkkojen kasvattamiseen vuoden ympäri.

Sirkkojen kasvukausi on 30–35 päivää. Teurastaminen tapahtuu pakastamalla.

– Pakastamista pidetään humaanina prosessina, ja se on myös tuottajalle yksinkertainen. Vaihtolämpöiset hyönteiset laitetaan pakastimeen, jolloin ne vaipuvat horrokseen. Kun ne ovat tarpeeksi pitkään jäässä, ne eivät enää herää, kertoo Karjalainen.

Asennemuutosta tarvitaan

Ainoa este hyönteisten elintarvikekäytön läpimurrolle on enää asenteissa. Ihmiset pitäisi saada pitämään hyönteissyöntiä normaalina, ja hyönteisruokaa pitäisi tarjota niin koulu- kuin työpaikkaruokaloissa.

– Matkaa on vielä siihen, että opitaan arkinen ja normaali hyönteisten käyttö elintarvikkeita, sanoo Karjalainen.

Suomessa hyönteissyönnille on kuitenkin hyvä pohja. Meillä jopa 70 prosenttia ihmisistä on kiinnostunut hyönteissyönnistä, ja moni onkin jo hyönteisiä maistanut esimerkiksi Fazerin uutuustuotteessa – Sirkkaleivässä.

Myös juontajat pääsivät maistelemaan sirkkoja EntoCuben Samu-sirkkagranolan muodossa. Samu-sirkkaa ei maistanut granolasta erikseen, vaan tuote maistui juontajan mukaan mysliltä.