Hedelmöityshoidot kasvava bisnes

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Hedelmöityshoidoista on tullut nopeasti kasvavaa liiketoimintaa, jonka tuotto-odotukset ovat korkeat. Jokaisella on ymmärrettävä tarve ja oikeus toivoa lasta, mutta ei mihin olosuhteisiin tahansa eikä mihin hintaan tahansa, dosentti Martti Lindqvist sanoo.

    Lindqvist on hedelmällisyyshoitojen etiikkaa pohtivan neuvottelukunnan puheenjohtaja. Neuvottelukunta aikoo ottaa kantaa hoitojen etiikkaan ennen kuin tuleva eduskunta päättää asiaa koskevasta lainsäädännöstä. -Nyt on aika villit markkinat ja hoidoissa liikkuu rahaa. Ennen lainsäädännön valmistumista voi vielä tehdä monenlaista, Lindqvist arvioi vallitsevaa tilannetta. Hedelmöityshoitoihin liittyvistä ongelmista ryhdyttiin keskustelemaan parikymmentä vuotta sitten.

    Lasta pidetään tuotteena

    Hedelmöityshoidoissa on nähtävissä jonkinlaista tuoteajattelua, jossa lasta ei nähdä itsenäisenä yksilönä. Lapsi nähdään tuotteena, jolla ei ole oikeuksia, esimerkiksi oikeutta isään. -Isättömyyden tukeminen esimerkiksi yksinäisille naisille hedelmöityshoitoja antamalla on yhteiskunnan taholta tapahtuvaa lapsen riiston mahdollistamista.

    Biologisen isän ainutlaatuisuuden myyttiä Lindqvist ei hyväksy. Keinohedelmöitetty lapsi on niiden vanhempien lapsi, joiden perheeseen hänet on haluttu ja joille hän syntyy. -Biologinen isä ei voi tulla sivusta koukeroihin, kun lapsi on täysi-ikäinen.

    Kohdunvuokraus arveluttaa

    Kohdunvuokrausta Lindqvist pitää eettisesti arveluttavana. Se rikkoo äidin ja lapsen intiimin yhteyden raskauden aikana. Se voi myös aiheuttaa myöhemmin ristiriitoja. -Kohdunvuokraus on suunniteltua toimintaa, mutta adoptio korjaa hätää, vahinkoa tai haavoittuvuutta, joka on jo syntynyt. Epäeettisenä Lindqvist pitää kuolleen kumppanin käyttöä hedelmöitykseen, samoin kloonausta. Ihmisen kloonaaminen on teknisesti riskialtista ja se riistää ihmisarvon.
    (STT)

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •