Harri Holkerista kokoomuksen kunniapuheenjohtaja

Valtioneuvos Harri Holkeri, 65, kutsuttiin tänään Turun puoluekokouksessa kokoomuksen historian toiseksi kunniapuheenjohtajaksi. Ensimmäinen oli takavuosien ministeri ja kokoomusjohtaja Jussi Saukkonen (1905-1986), joka kutsuttiin tehtävään puoluekokouksessa vuonna 1965.
Kokoomuksen puheenjohtaja sisäministeri Ville Itälä arvioi puheessaan, että Holkerin vahvat henkilökohtaiset ominaisuudet - päällimmäisinä luotettavuus, oikeudenmukaisuus ja yhteistyökyky - ovat olleet vaikuttamassa siihen, että häntä on pidetty viime vuosikymmenien tunnetuimpana ja arvovaltaisimpana konservatiivipoliitikkona Suomessa.

Presidenttien mies

Itälä muistutti, että Holkeri on ollut kolmen edellisen tasavallan presidentin - Urho Kekkosen, Mauno Koiviston ja Martti Ahtisaaren - luottohenkilö ja yhdysside suomalaiseen oikeistoon ja keskeinen toimija yhteiskunnallisen konsensuksen rakentamisessa. -Holkerin johtama kokoomuksen ja sosialidemokraattien yhteistyölle rakentunut hallitus oli eräs tämän konsensuksen tärkeä ilmentymä. Sovittelijan ja yhteistyön rakentajan taitoja on tarvittu paitsi Suomen sisäpolitiikassa myös kansainvälisissä suhteissa.

Itälän mukaan kokoomuksen sitoutuminen selkeästi yhteiseen ulkopolitiikkaan Holkerin puheenjohtajakaudella edesauttoi kansallisen ilmapiirin eheytymistä, laajapohjaisten hallituskoalitioiden muodostamista ja kansainvälisen yhteistyön monipuolistamista.

Itälä kiitteli myös vuolaasti Holkerin kansainvälisiä ansioita Pohjois-Irlannin aseidenluovutusta vuosina 1995-1998 selvitelleen kansainvälisen ryhmän jäsenenä ja rauhaneuvottelujen yhtenä puheenjohtajana. -Työn tuloksellisuudesta ja mittavuudesta kertoo myös se, että Pohjois-Irlannin neuvottelujen varsinaiset sopijaosapuolet palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla, Itälä muistutti. Hän katsoi Holkerin hoitaneen kiitettävästi myös kautensa YK:n yleiskokouksen puheenjohtajana.

Mieluummin kehut kuin haukut

Kiitospuheensa alkajaisiksi Holkeri letkautti, että "ylenpalttista perusteetontakin kehumista kuuntelee paljon mieluummin kuin perusteetonta haukkumista". -Molemmista on kokemusta, valtioneuvos totesi.

Hän sanoi toivovansa, ettei kunniatehtävä tarkoita sitä, että puolue haluaisi hänet "muumioida". Holkeri totesi, ettei hän halua olla toisten tiellä ja että hänen sisäpoliittinen työnsä on jo tehty. Hän sanoi jatkavansa "joitain harrastuksiaan turvallisuuspolitiikan ja kansainvälisen politiikan puolella". Tuoreimpana tällaisena "harrastuksena" Holkerilla on kokoomuksen turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtajuus.

Puheessaan Holkeri pohti Suomen käännekohtia kansakuntana, ja totesi että Suomen olemassaolo on ollut usein pienestä kiinni. -Entäpä jos olisi käynyt toisin? Jos olisimme jääneet Ruotsin yhteyteen, olisiko syntynyt suomalainen identiteetti ja siltä pohjalta itsenäisyys, Holkeri pohti.

Muiksi vastaaviksi kohtalonhetkiksi valtioneuvos nosti muun muassa kansalaissodan, talvi- ja jatkosodan ja EU-kansanäänestyksen.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat