Kalle Rovanperä näytti lumella ajamisen mallia Ruotsin MM-rallin testi-ek:lla
Mikko Hyytiä
mikko.hyytia@mtv.fi
Ruotsin ralli on MM-kalenterin ainoa lumella ajettava osakilpailu, ja ajaminen jäisellä, paksujen penkkojen reunustamalla tiellä on täysin oma taiteenlajinsa.
MAINOS
MM-ralli yksinoikeudella
MTV Katsomossa!Kroatian MM-ralli 9.–12.4.
Kaikki suorat ajolähetykset MTV Maxilla ja MTV Katsomossa kaudella 2026.
Tämänvuotinen kilpailu päästään viemään läpi mainioissa talviolosuhteissa. Lunta on riittävästi, ja tiepohja on jäätynyt niin, että soran odotetaan nousevan sen läpi vain yksittäisillä erikoiskokeilla.
Oman haasteensa kuljettajille heittävät uuden rengasvalmistajan Hankookin nastarenkaat, jotka eivät ole olleet ainakaan Kalle Rovanperän mieleen.
Tiedossa on, että pienistä virheistä voi Ruotsissa selvitä säikähdyksellä tietä reunustavien penkkojen ansiota, mutta kuten viime vuosi juuri Rovanperälle osoitti, penkat voivat myös imaista auton yllättävän helposti.
Lumirallien yhteydessä puhutaan paljon penkkoihin nojaamisesta. Tällä tarkoitetaan matkantekoa edesauttavaa, tietoista osumaa penkkaan mutkan ulostulossa.
Vaikka aiheesta puhutaan, MM-sarjan huippukuskit ovat yllättävän yksimielisiä siinä, ettei nojaamista juuri enää harrasteta.
Näin he kommentoivat aihetta torstaina Ruotsissa:
– Minä en optimitilanteessa hyödyntäisi (niitä ollenkaan). Joissain tosi erityisissä paikoissa, missä on vaikka lyhyt mutka sen jälkeen, voi vähän osua edelliseen, että se kääntää auton seuraavaan, mutta normaalisti yritän olla osumatta, Kalle Rovanperä sanoi.
– Avainasia on se, ettei sinne jää jumiin. Se ei ole fiksua. Rajanveto on hyvin tarkkaa: penkat voivat työntää takaisin tielle, mutta ne voivat myös imaista mukanaan. Ja ne voivat tappaa vauhdin. Yritän olla käyttämättä niitä kovin paljon. Takarenkaalla voi vähän ottaa osumaa, mutta etupään osuminen on tosi huono juttu, Elfyn Evans sanoi.
– Kun penkat ovat jäässä, voi ajaa vähän kovempaa keskinopeaan tai nopeaan mutkaan ja ottaa ulostulossa osuman ilman, että menettää vauhtia. Yritän aina pysyä erossa penkoista niin paljon kuin pysytyn, sillä aina on olemassa riski, että jää jumiin, jos osuu liian kovaa, tai vahingoittaa autoa, Thierry Neuville sanoi.
– Penkan pitää olla aika kova. Joskus ne ovat niin höttöisiä, ettei sieltä saa tukea, ja lähtökohtaisesti sitä ei välttämättä tahallaan hirveän monessa paikassa käytetä. Pienen pusun voi jossain mutkan jätössä ottaa, mutta se monesti myös hidastaa vauhtia. Toisaalta se voi pelastaa, jos mutkaan tulee turhan kovalla vauhdilla. Pieniä pusuja siellä täällä, mutta ei mitään sen suurempaa, Sami Pajari sanoi.
Ott Tänak oli haastatelluista kärkimiehistä ainoa, joka ei suoraan sanonut välttelevänsä penkkoja niin paljon kuin mahdollista.
– Yleensä niitä käytetään, jos on liikaa vauhtia mutkassa. Ruotsissa niin voi tehdä enemmän, kun tiedämme, että sieltä saa sen verran tukea, että pääsee takaisin tielle. Mutta jos mutka on pitkä, se (nojaaminen) voi helposti tappaa vauhdin, ja se ei ole hyvä juttu. Lyhyissä ja tiukoissa mutkissa sillä voi pitää yllä enemmän vauhtia, kun penkka työntää auton takaisin tielle. Se riippuu paikasta, missä niitä haluaa hyödyntää.
