Suun vaikea sairaus voi olla sydämelle yhtä kohtalokasta kuin tupakointi. Laki ei kuitenkaan velvoita työnantajaa tukemaan työntekijöiden hammashoitoa ja Suomessa onkin tällä hetkellä yli kaksi miljoonaa ihmistä, jotka kustantavat hammashoitonsa omasta pussistaan.
Uuden väitöstutkimuksen mukaan hammashoidon järjestäminen saattaa kuitenkin säästää työnantajan kuluja, koska esimerkiksi sairaslomien tarve vähenee säännöllisen hoidon ansiosta.
Huomenna väittelevä hammaslääketieteen lisensiaatti Jari Ahlberg sanoo, että hammashoidon tukeminen lisää säännöllistä hammaslääkärissäkäyntiä. Säännöllinen lääkärissäkäynti puolestaan edistää suun terveyttä.
-Työpaikan järjestämää hammashoitoa saaneiden työntekijöiden hampaat olivat (tutkimuksessa) paremmassa kunnossa kuin sellaisten ihmisten, jotka olivat joutuneet kustantamaan hammashoitonsa kokonaan itse. Tämän takia lääkäreiden täytyi tehdä säännöllisesti lääkärissä käyneille potilaille harvempia toimenpiteitä kuin vertailuryhmän jäsenille, Ahlberg kertoo.
Hammashoidon julkinen tuki liian myöhään
Hammashoidon parantamiseksi ei Jari Ahlbergin mielestä riitä se, että ihmisille tarjotaan tukea vasta sitten, kun "on liian myöhäistä".
-Vuoden 1987 sairausvakuutusuudistuksessa pyrittiin siihen, että aikaisempaa useammat ikäluokat saisivat tukea hammaslääkärikuluihin. Eduskunta kuitenkin muutti uudistusta siten, että ennen vuotta 1956 syntyneet ihmiset saavat vuosituhannen vaihtumiseen mennessä korvausta yhdestä hammastarkastuksesta. Tämä tarkoittaa parhaimmillaan 117 markan korvausta, Jari Ahlberg sanoo.
Koska julkinen hammashoito näyttää jäävän pelkäksi haaveeksi, työnantajia pitäisi Ahlbergin mielestä kannustaa hoidon järjestämiseen. Myös tarkoituksenmukaisen vakuutusjärjestelmän luominen olisi hampaiden kunnon kannalta toivottavaa.
(STT)