Soratie on asvalttipätkään verrattuna haastava ajoympäristö.
Soratielle muodostuu usein tien leveydestä riippuen kaksi tai kolme ajouraa. Ajourat ovat monesti kovia ja kivettömiä, ja niitä pitkin ajaminen on kuin asfaltilla ajaisi.
– Kuljettaja ei saa kuitenkaan hetkeksikään unohtaa olevansa soratiellä, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen muistuttaa.
Huomioi vaihteleva ajoalusta
Mikäli vastaan tulee auto, on urista siirryttävä sivuun. Kolmiuraisellakin soratiellä molempiin suuntiin kulkevien autojen vasemmanpuoleiset renkaat käyttävät samaa uraa.
Kun asfalttimaiselta uralta noustaan irtosoralle, tuntuma tiehen häviää. Tunne on kuin ajaisi kuulalaakerien päällä. Jos kuljettaja siirtyy tälle laakeroidulle alustalle liian suurella nopeudella tai rajulla ohjausliikkeellä, on enemmän kuin todennäköistä, että auto karkaa käsistä.
– Hiljennä siis vauhtia riittävästi jo siinä vaiheessa, kun renkaat ovat vielä pitävällä, kivettömällä alustalla. Usein vauhti on kohtaamistilanteissa syytä pudottaa lähes kävelynopeuteen – varsinkin kapeammilla teillä, Vesalainen neuvoo.
Ennakoi myös näkymättömissä olevat riskit
Kapealla soratiellä vastaantulijaan on syytä varautua mutkaa tai mäennyppylää lähestyttäessä.
– Hiljennä nopeutta ja siirry mahdollisimman lähelle tien oikeaa reunaa – varmuuden vuoksi. Aina kannattaa ajatella, että mutkan tai mäennyppylän takaa tulee vastaantulija, joka saattaa olla myös raskas ajoneuvo tai lähestyä liian suurella tilannenopeudella, Vesalainen ohjeistaa.
Vastaantulijoiden lisäksi myös kevyeen liikenteeseen on syytä varautua.
– Samaisessa pimennossa saattaa olla samanaikaisesti myös tien reunaa kävelevä jalankulkija, jonka kohdalla aivan reunassa ajaminen ei ole mahdollista. Näissä tilanteissa riittävän alhainen nopeus on kaiken A ja O, Vesalainen muistuttaa.