Haluatko saada totuuden irti keskustelukumppanistasi? Suomalaistutkimuksen mukaan tämä asia voi vähentää valehtelua

Tampereen yliopiston toteuttaman tutkimuksen mukaan katsekontakti voi saada ihmisen käyttäytymään rehellisesti ja vähentämään valehtelua.

Jokapäiväisessä elämässä tulee usein tilanteita, joissa keskustelukumppanin väitteiden todenmukaisuus voi herättää epäilyksiä. Eikö lapsi todella tiedä, minne viimeinen keksi on purkista kadonnut? Onko kumppani muka taas myöhässä ruuhkan takia?

Kun totuuden haluaa saada keskustelukumppanista irti, kannattaa suunnata katse toisen silmiin, sillä se voi saada toisen puhumaan totta.

Tämä havaittiin Tampereen yliopiston tekemässä tutkimuksessa.

Tulokset saatiin tietokonepelin avulla

Tutkimuksessa osallistujat pelasivat tietokoneella yksinkertaista valehtelupeliä toista pelaajaa vastaan. Pelikierrosten alussa osallistujille esitettiin älyikkunan kautta vastapelaajan kasvot, minkä jälkeen osallistujat tekivät siirtonsa pelissä. Osallistujien piti kertoa vastapelaajalle ruudulla olevan ympyrän väri.

Pelissä sai enemmän pisteitä, jos ympyrän väristä valehteli. Kierroksesta riippuen vastapelaaja katsoi joko suoraan osallistujaa silmiin tai alaspäin omaan tietokoneruutuunsa.

Tulokset osoittivat, että pelikierroksilla, joilla vastapelaaja oli katsonut suoraan kohti, osallistujat valehtelivat vähemmän.

Ensimmäinen tutkimus laatuaan

Vastaavia tuloksia on saatu aiemminkin maailmalla, mutta vain kuvilla.

– Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa kuvien sijaan aidon katsekontaktin on osoitettu vähentävän epärehellisyyttä, ja myös ensimmäinen tutkimus, jossa on tarkasteltu nimenomaan katseen vaikutusta valehtelemiseen, kertoo Jonne Hietanen, tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, yliopiston tiedotteessa.

Tampereen yliopiston tutkimuksen tulokset on julkaistu Consciousness and Cognition -julkaisussa. Aihe on kiinnostanut myös ulkomaalaisissa medioissa, muun muassa brittilehti Daily Mail uutisoi siitä.

– Ihmiset vaikuttavat välittävän muiden mielipiteistä heistä itsestään. Ja tilanteissa, joissa toiset ihmiset tarkkailevat heitä, he käyttäytyvät sosiaalisesti suotavammalla tavalla, Hietanen kertoo Daily Mailin mukaan.

Tutkijoiden mukaan tuloksilla on käytännön merkitystä, paitsi arkisten tilanteiden, myös esimerkiksi poliisikuulustelujen kannalta.

– Koska ilmiötä tarkasteltiin laboratorio-olosuhteissa, tulosten yleistämisessä muihin tilanteisiin täytyy kuitenkin olla varovainen, Hietanen painottaa.

Lue myös:

    Uusimmat