Halonen: Asepalvelus kansalaispalveluksi

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Ulkoministeri Tarja Halosen (sd.) mielestä olisi aiheellista pohtia, pitäisikö Suomen varusmiespalvelujärjestelmää muuttaa siten, että sotilaallinen asepalvelu olisi vain osa laajempaa kansalaispalvelua.

    Halonen ehdottaa pohdittavaksi järjestelmää, jossa ne, jotka eivät suorittaisi asepalvelusta, voisivat hankkia muita kriisinhallinnassa tarvittavia taitoja.
    -Tällainen kansalaispalvelu vastaisi paremmin nykyisiin laajan turvallisuuskäsitteen haasteisiin, sanoi Halonen.

    Halonen pitää Suomen riskiarvioita moderneina, mutta vastaukset ovat vanhanaikaisia. Niissä ei huomioida riittävästi muita kuin puhtaasti sotilaallisia vaaratekijöitä. Halonen viittasi Ruotsin järjestelmään, jossa puolustusvoimat perustuvat samalla tavalla yleiseen asevelvollisuuteen.
    -Ruotsissa kuitenkin arvioidaan, että riittävä joukot voidaan kouluttaa kutsumalla alle puolet ikäluokasta asepalveluun. Suomessa palvelukseen kutsutaan suhteellisesti eniten miehiä koko Euroopassa.
    -Meidän tuleekin pohtia, onko tilanteemme verrannollinen Ruotsiin, Halonen esitti Suomenruotsalaisten Sosialidemokraattien turvallisuuspoliittisessa seminaarissa Helsingissä lauantaina.

    Kansalaispalvelu toisi Halosen mielestä samalla tasa-arvoa alueelle, jossa se ei vielä vallitse.

    Puolustuspolitiikka pois komiteoista

    Halonen otti puheenvuorossaan esille myös suomalaisen tavan käsitellä puolustuspoliittisia kysymyksiä.
    -Puolustuspoliittisten kysymysten tulee olla osa normaaliparlamentaarista keskustelua, Halonen sanoi.

    Halosen mukaan eduskunnassa on hallituksen kahden selonteon pohjalta keskusteltu turvallisuuspolitiikasta kolmen viime vuoden aikana enemmän kuin koko 1980-luvulla.
    -Olisi vaikeata nähdä, miten puolustuspolitiikan hoidossa voitaisiin palata 1970-luvun tapaan käsitellä sitä parlamentaarisissa puolustuskomiteoissa.
    (STT)

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •