Hallituspuolueissakin epäillään yhteisen ohjelman kestävyyttä

Lähes kaikista hallituspuolueista myönnetään, että ohjelman lupauksia ja tavoitteita pitää muuttaa, koska taloustilanne on heikentynyt niin paljon sen kirjoittamisen jälkeen.

Kokoomuksen kansanedustaja, verojaoston puheenjohtaja Sampsa Kataja uskoo, että hallitusohjelmassa on paljon pieniä yksityiskohtia, jotka pitää arvioida uudelleen.

Hänen mukaansa hallituksella on kuitenkin selkeät tavoitteet, joista ei aiota tinkiä. Tavoitteena on muun muassa velkaantumistahdin kääntäminen laskuun, alijäämän pitäminen kurissa ja luottoluokituksen säilyminen. Ne ohjaavat päätöksiä siitä, kuinka suuria leikkauksia ja verojen korotuksia tarvitaan.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman arvioi, ettei kaikkia hallitusohjelman tavoitteita pystytä saavuttamaan yhtä aikaa.

– Ykkösenä on selvästi kasvu ja työllisyys. Myös ostovoiman myönteisestä kehityksestä pyritään pitämään kiinni, mutta millä tavalla ja minkä vuoden luvuilla, Backman huomauttaa.

Hallitus kokoontuu helmikuussa puoliväliriiheen arvioimaan ohjelmansa toteutumista. Maaliskuussa edessä on taas kehysriihi.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman uskoo, että uusien sopeutuspäätösten lisäksi riihissä joudutaan rukkaamaan työllisyystavoitetta. Hallituksen tavoite viiden prosentin työttömyydestä ei ole hänen mielestään realistinen.

Talousennuste synkentynyt selvästi

Kuva taloudesta on heikentynyt selvästi puolentoista vuoden aikana.

Kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin kesällä 2011, kansantuotteen odotettiin kasvavan tänä vuonna 2,8 ja ensi vuonna 2,4 prosenttia. Nyt syksyllä valtiovarainministeriö ennusti kuluvan ja ensi vuoden talouskasvuksi vain yhtä prosenttia.

Vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara olisi valmis unohtamaan hallitusohjelman, koska sillä ei ole enää pohjaa heikentyneen tilanteen takia.

– Talouspoliittisia toimia pitää miettiä uudestaan puhtaalta pöydältä hallitusohjelman sitä rajoittamatta, Soininvaara vaatii.

Hänen mielestään Suomella menee nyt murskaavan huonosti.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie suhtautuu taloustilanteeseen huomattavasti valoisammin. Hänen mielestään hallitusohjelmakin on vielä vankalla pohjalla.

– Orastavaa kasvua on näkyvillä. Siihen pitää luottaa ja tukea sitä.

Tavoite ostovoimasta karkaamassa

Hallitus on päättänyt tähän mennessä noin viiden miljardin euron sopeutuksista.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander uskoo, että tasajako leikkausten ja verojen korotusten välillä säilyy vastakin, koska se on poliittinen välttämättömyys.

– Suhde on poliittisesti niin tulenarka, että tätä periaatetta ei olisi viisasta ryhtyä repimään auki. Tämän kanssa pitää nyt vain elää.

Yksi hallituksen lupauksista oli parantaa kansalaisten ostovoimaa.

Ensi vuoden alusta tuloverotus kuitenkin kiristyy, kun inflaatio- ja ansiotasotarkistuksia ei tehdä. Myös arvonlisäverot nousevat yhdellä prosenttiyksiköllä.

Monista hallituspuolueista myönnetään, ettei tavoite ostovoiman parantamisesta ehkä toteudu.

Tavoitetta epäilee muun muassa kokoomuksen Kataja.

– Kansalaisten on syytä varautua siihen että kulutusjuhla on ohi. Tähän asti on syöty enemmän kuin tienattu ja jatkossa samanlaiseen yltäkylläisyyteen ei ole varaa, Kataja sanoo.

(MTV3 - STT)