Hallitus: Koulunaloitusikä ei laske tällä hallituskaudella

Sivistyspoliittinen ministerityöryhmä on sopinut, ettei koulunaloitusikää muuteta tällä hallituskaudella. Sen sijaan seurataan esiopetusuudistuksen vaikutusta, kertoi opetusministeri Maija Rask (sd.) tänään ministerien kokouksen jälkeen.

Ministerit hyväksyivät näin koulunaloitusikää pohtineen opetusministeriön työryhmän kannan. Asian selvittäminen oli kirjattu hallitusohjelmaan, ja mahdollinen jatko jää seuraavien hallitusneuvottelujen huoleksi.
Ministerit pääsivät kokouksessa sopuun myös peruskoulun uuden tuntijaon päälinjoista. Raskin esityksestä karsiutui käsittelyssä yksi vuosiviikkotunti terveystiedon opetusta erillisenä oppiaineena. Vastaavasti valinnaisaineiden tuntimäärä kasvoi.

Terveystietoa opetetaan näin omilla tunneillaan kolme vuosiviikkotuntia luokilla 7.-9. Alemmilla luokilla terveystietoa opetetaan ympäristö- ja luonnontiedon yhteydessä. Äidinkielen, matematiikan sekä historian ja yhteiskuntaopin opetusta lisätään opetusministeriön esityksen mukaisesti, eli äidinkieli saa kaksi ja muut yhden vuosiviikkotunnin lisää. Yksi vuosiviikkotunti tarkoittaa yhtä oppituntia viikossa yhdellä luokalla, eli yhteensä 38:aa oppituntia.

Taideaineet läpi, A2-kieltä pohditaan

Myös ministeriön ehdottama malli taideaineiden vähimmäistunneista hyväksyttiin. Tuntimäärät pysyvät nykyisellään. Taideopettajia on huolettanut, järjestävätkö kunnat taideopetusta enää yläluokilla, vai sijoitetaanko tunnit mahdollisesti alemmille luokille luokanopettajan opetettaviksi.

Ministerityöryhmä pui vielä valinnaisen pitkän kielen vaikutusta valinnaistuntien määrään. Lisäksi pohditaan, miten tarkkaan opetuksen tavoitteet pitäisi kirjata valtioneuvoston päätökseen ja mitä jätetään opetussuunnitelmien varaan.

Ns. A2-kielen opiskelu saattaa syödä oppilaan valinnaistuntien kiintiön miltei kokonaan. Periaatteessa kunnille ja oppilaille vapaaehtoiseen kieleen on varattu 12 vuosiviikkotuntia kokonaan muiden vähimmäisvuosimäärien ulkopuolelta. Esityksen mukaan niistä neljä opetettaisiin kuudenteen luokkaan mennessä ja kahdeksan luokilla 7.-9. Käytännössä kunnat voivat kuitenkin tulkita kielenopiskelun valinnaisaineeksi, jolloin muille valinnaisaineille jäisi niukasti tilaa. Valinnaisaineiden vähimmäismääräksi tuli ministerityöryhmän ratkaisun mukaan yhteensä 13 vuosiviikkotuntia luokilla 7.-9.

Heinonen muisteli "hermoromahdusta"

Opetusministeri Rask vakuutti tyytyväisyyttään ratkaisuun, vaikka terveystieto yhden erillisen tunnin menettikin. Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen (kok.) puolestaan oli tyytyväinen juuri valinnaisaineiden lisätunnista.

Puoluelähteiden mukaan kokoomusta on uudessa tuntijaossa epäilyttänyt eniten juuri valinnaisuuden tuntuva vähentäminen. Terveystiedon tarpeellisuudesta taas ei olla oltu niin vakuuttuneita. Heinosen joukoissa on mietitty, kannattaako oppiaineluetteloon lisätä aina uusi oppiaine yhteiskunnan uusien ongelmien tai opetusministerien vaihtumisen myötä, vai voisiko haasteisiin vastata vanhojen oppiaineiden tunneilla.

Helsingissä tänään jatkuneilla lukiopäivillä Heinonen muistutti, ettei koulu kuitenkaan voi enää opettaa kaikille oppilaille ihan kaikkea. Hän kertoi pohtineensa asiaa paljon omana opetusministeriaikanaan, kun eri yritysten johtajat luettelivat moninaisia odotuksiaan tulevien työntekijöidensä taidosta. -Koin en nyt ehkä hermoromahdusta, mutta lähellä sitä olevan tunnetilan, Heinonen muisteli. -Kun olin jonkun aikaa kärsinyt tästä hermoromahduksesta ja toipunut siitä, päädyin siihen, että vaadittu taso voitaisiin (työelämässä) taata hyödyntämällä toinen toisensa osaamista.

Siksi yhteistyö- ja viestintätaidot ovat Heinosen mielestä keskeinen osa nykyaikaista yleissivistystä. Heinosen puheenvuoro käsitteli varsinaisesti viestintäpolitiikkaa. Sivistyspoliittiseen ministeriryhmään kuuluvat Raskin ja Heinosen lisäksi peruspalveluministeri Osmo Soininvaara (vihr.), toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) ja puolustusministeri Jan-Erik Enestam (r.).

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat