Hallitus hyväksyi ensi vuoden budjetin

Merkittävimmät tuloverotusta koskevat päätökset siirrettiin odotetusti syksyn tuloratkaisun yhteyteen. Hallitus hyväksyi kuitenkin lausuman, jossa määriteltiin vastaantulon linjat. Sen mukaan tuloverokevennykset kohdistetaan eri tuloluokkiin, mutta painopisteenä ovat pieni- ja keskituloiset palkansaajat. Kevennyksistä päätettäessä otetaan huomioon työllisyyden edistäminen ja inflaation hillintä.

Lausumaan liitettiin myös maininta siitä, että verotuksen painopistettä muutetaan työn verottamisesta ympäristö- ja energiaverotukseen. Sanamuotoa sorvattiin pitkään, ja siihen otettiin mukaan kaikkien hallituspuolueiden toiveet.

Myös eläkkeensaajien veronkevennyksistä ja niiden ajoittamisesta päätetään samaan aikaan ensi syksynä. Kysymys on puuttumisesta eläkeläisten maksamaan ylimääräiseen kolmen pennin suuruiseen sairausvakuutusmaksuun.

Tasapaino näköpiirissä

Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) korosti hallituksen aktiivisuutta ja luonnehti verotäkyä myönteiseksi tarjoukseksi. Hän peräänkuulutti työmarkkinajärjestöiltä vastuullisia ja "rohkeita" ratkaisuja. Lipposen mukaan hallituksen tavoitteena on jatkuvasti pienentää alijäämää, jotta vuosituhannen vaihteessa voitaisiin tavoitella menojen ja tulojen tasapainoa.

Myös valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) korosti johdonmukaista valtion lisävelkaantumisen taittamista. Hän kehotti unohtamaan vaalibudjetti-käsitteen vuoden 1999 talousarviota laadittaessa.

Kuluvankin vuoden tunnuslukuja päästään kaunistelemaan lähiaikoina annettavassa vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa. Yhtenä Emu-kriteerinä olevan julkisen talouden alijäämän arvioidaan laskevan ensi vuonna 0,1 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna vastaava alijäämä on noin 1,3 prosenttia.

Lipposen mielestä budjettikäsittely on vahvistanut hallituksen yhteenkuuluvaisuutta. Hän näki talousarvion päätehtävänä velkaantumisongelman hoidon ohella työllisyyden edistämisen. Se tapahtuu turvaamalla taloudellinen kasvu ja tehostamalla rakenteellisia toimia.

-Säästölinjasta huolimatta budjetti ei sisällä kansalaisten kannalta huonoja uutisia, jos lähdemme siitä, että kaikkien etu on talouden tasapainoinen kehitys, Lipponen muotoili.

Omavastuuprosentista kiisteltiin pitkään

Hallitus ratkoi viimeisenä menopuolen ongelmana kiistan toimeentulotuen ja asumistuen yhteensovittamisesta. Toinen sosiaali- ja terveysministeri Terttu Huttu-Juntunen (vas.) sai läpi esityksensä, jonka mukaan asumiskulujen omavastuu toimeentulotuen perusosassa jää seitsemään prosenttiin.

Muut hallitusryhmät olivat vielä yöllä kahdeksan prosentin kannalla. Ota tai jätä -tilanteessa vasemmistoliittokin olisi asettanut asumistukea lisäävän ns. Arajärven paketin toteutumisen yhtä prosenttiyksikköä koskevan kiistan edelle. Ratkaisun kerrottiin syntyneen pääministerin tahdon mukaisesti.
(STT)