Hallitus ei kelpuuta Pekkarisen mallia

Ensi vuonna kuntien taloutta tasapainotetaan luopumalla arvonlisäverojen takaisinperinnästä. Valtio ottaa rahat itselleen kuitenkin yhteisöverosta ja valtionosuuksista. Yhteisöveron osuus on 4,7 miljardia ja valtionosuuksien 800 miljoonaa. Kunnille on tulossa ensi vuodelle 500 miljoonaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Myös syrjäseutulisää tulee 100 miljoonaa lisää.

Budjettiin tulee myös kohta, johon varataan investointirahaa kuntaliitosten toteuttamiseen.

Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen totesi, että tehdyllä ratkaisulla 453 kuntaa saa lisää rahaa ja 15 kuntaa menettää tuloja. Suurimpia häviäjiä ovat Helsinki (648 miljoonaa markkaa), Espoo (297 mmk), Kauniainen (14 mmk) ja Salo (126 mmk).

Kuntatalouteen liittyviä ehdotuksia valmistellut valtiosihteeri Raimo Sailas pitää Pekkarisen ehdotuksia verotulojen tasauksista teknisesti mahdottomana toteuttaa jo ensi vuoden alussa. Tasauksen piiriin oli tulossa liikaa kuntia. Työryhmän epäilyt kohdistuivat myös verotulojen tasauksen reaaliaikaisuuteen. Sen mukaan reaaliaikaisuus voi vähentää kuntatalouden ennustettavuutta, joka on yleisesti hyväksytty tavoite.

Pekkarisen hautaamiseen vaikutti myös euron käyttöönotto, jossa riittää tekemistä vuoden vaihteessa. Vaikka Pekkarisen malli ei toteudukaan nyt, aloitetaan ensi syksynä valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus, jossa otetaan huomioon Pekkarisen ehdotukset. Sailaksen työryhmän raportti tulee julki huomenna, samalla julkistetaan kuntakohtaiset laskelmat.

Pekkarinen pettynyt

Oppositio pitää hallituksen sopimaa kuntapakettia suurena pettymyksenä Suomen kunnille. Keskustan eduskuntaryhmän ja Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen katsoi hallituksen pettäneen lupauksensa.

-Kuntien väliset suuret erot kuntataloudessa eivät tasoitu näillä toimin juuri lainkaan, Pekkarinen huomautti. Toiseksi pettymykseksi hän luki sen, että hallituksen tekemistä 1,5 miljardin markan suuruisista veropohjaleikkauksista palautetaan vain 20 miljoonaa markkaa. Pekkarinen esitti, että hallituksen piirissä pohdittaisiin vielä mahdollisuuksia ottaa asia uudelleen käsittelyyn. Hän uskoi monien kuntien kriisiytyvän vuoden aikana, ellei vahvempia keinoja käytetä.

Keskusta ei ole tyytyväinen myöskään lisäbudjettiesitykseen. Velan lyhennyksissä pitää olla pääpaino, mutta sen lisäksi olisi hoidettava selvästi tunnistettavia suuria ongelmia. Niitä löytyy Pekkarisen mukaan mm. terveydenhuollosta, tiestön kunnosta ja kuntataloudesta. Näihin kohteisiin ei tule varoja juuri lainkaan.

-Tämä on Niinistön linja, jota Lipponen näköjään edelleen tiukasti tukee. Merkittävä osa sosialidemokraateista ja vasemmistoliittolaisista on toista mieltä, Pekkarinen huomautti

(MTV3-STT)