Stressireaktion voi pysäyttää muutamalla helpolla keinolla. Stressihormonia vastaan voi taistella rauhoittamalla itseään ja pysäyttämällä huonot ajatuspolut.
Stressinhallintaan erikoistuneen Villa Mandalan sisältöjohtaja Mia Jokiniva sanoo, että amerikkalaisen tutkimuksen mukaan eniten stressaa keski-ikäinen työssäkäyvä valkoinen mies, mutta niin kyllä stressaavat kaikki muutkin. Jopa alakoulussa stressataan 50 prosenttia enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Stressin oireita ovat muun muassa ärtyneisyys, keskittymiskyvyn puute, aggressio, epätoivo, elämänhallinnan menetys sekä uupuneisuus. Jokiniva sanoo, että nykyihmisellä on usein tapana ottaa stressi annettuna, ikään kuin sille ei olisi mitään tehtävissä. Tämä on kuitenkin Jokinivan mukaan tulella leikkimistä, sillä stressihormoneilla on valtavan tuhoavia ominaisuuksia.
– Stressihormonit voivat hajottaa luukudosta ja ihoa, ne ovat sydämelle vaarallisia, ne voivat altistaa kakkostyypin diabetekselle ja pahimmillaan altistaa jopa syövälle. Sen sijaan, että painat vain eteenpäin, pitäisi painaa jarrua.
Stressireaktio on tarpeellinen
Stressireaktio ei itsessään ole paha asia, sillä se on pitänyt huolen ihmislajin jatkuvuudesta. On normaalia, että keho menee stressitilaan uhkaavassa tilanteessa. Tällöin keho lähettää stressihormoneita verenkiertoon, mikä näkyy sydämen sykkeen ja hengityksen kiihtymisenä, verenpaineen nousuna, korostuneena hikoiluna sekä lihasjännityksenä.
Stressireaktion pitäisi purkautua minuuteissa, mutta Jokiniva sanoo, että tänä päivänä stressireaktio ei välttämättä pääse purkautumaan ollenkaan.
– Nykyään tykitetään päivät kellon ja kalenterin kanssa. Kotonakaan ei välttämättä pääse rentoutumaan, sillä sielläkin odottaa tehtävälista.
Taistele, kun stressireaktio iskee
Jokiniva sanoo, että stressireaktio voi olla automaatio, sillä se on monesti opittu ja se iskee automaattisesti vanhan muiston perusteella. Ajatusratoja voi kuitenkin muuttaa ja stressireaktion voi pysäyttää.
Jokiniva neuvoo sammuttamaan simulaattorin. Simulaattori tarkoittaa mielessä pyörivää stressaavaa kelaa. Sen voi sammuttaa syventämällä hengitystä ja havainnoimalla nykyhetkeä. Voit myös koittaa rauhoittavan lauseen toistamista: ”Ei hätää, kaikki on hyvin.”
Stressihormoni kortisolia vastaan voi taistella hoivaamishormoni oksitosiinilla. Oksitosiinia saa erittymään ihokontaktin kautta. Kun oksitosiini pääsee vereen, stressireaktio kääntyy rentoutumiseksi. Nykytutkimuksen mukaan on mahdollista, että oksitosiinia erittyy myös, kun ajattelee tilannetta, jossa sitä on aiemmin erittynyt: kumppanin suudelmaa, lämmintä kylpyä, lapsen syleilyä.
Kolmas strategia on vaihtaa aivoaaltoja. Monotoninen toiminta vaihtaa ahdistavat kelat rentouttaviin aivoaaltoihin. Jokiniva esittää, että sen sijaan, että mieli ohjaisi käytöstä, tilanne voi olla myös päinvastainen. Aivojen eri osien aktiviteettitaso ja tämän myötä jopa jotkin persoonallisuuden piirteet voi hänen mukaansa muuttua, kun tekee toistuvasti mieltä tyhjentäviä, monotonisia harjoituksia.
– Voit rentoutua meditoimalla, joogaamalla, keskittymällä, tuijottamalla tuleen tai rukoilemalla. Rukoilemisen myönteisistä vaikutuksista on olemassa näyttöä.
Juttu on tehty Jokinivan luennon pohjalta.
Maaret Tiensuu/ MTV3