Tällaista exit-suunnitelmaa EK ja SAK toivovat hallitukselta ja kertovat, miksei kyse ole nyt vain talouskriisistä: "Yli 10 000 yritystä pelkää"

Koronakriisin keskellä on eletty yli vuosi. 

– Kyllä tällä on ollut merkittävät seuraukset yhteiskuntaan ja työelämään monin tavoin, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. 

– Tietysti nämä työttömyys- ja lomautuskysymykset ovat päällimmäisinä mielessä tällä hetkellä. Miten tietyt toimialat ylipäätään toipuvat tästä pitkästä lama-ajan jaksosta? Eloranta pohtii. 

Lamaa on nähty ennenkin, mutta tällä kertaa ilmoilla on ollut huoli myös terveydestä.

– Kyllähän meillä talouskriisi on ollut aiemminkin, mutta terveys- ja talouskriisi yhdistettynä tekee tästä (kriisistä) äärimmäisen vakavan ja meitä kaikkea koskettavan, muistuttaa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies. 

– Jos tähän ottaa työntekijöiden lisäksi yritysten näkökulman vielä mukaan, niin meidän viimeviikkoisen kyselymme mukaan yli kymmenentuhatta yritystä pelkää tai ennakoi konkurssin mahdollisuutta. Nyt tietysti täytyy tehdä kaikki mahdollinen, että tämä vältetään, Häkämies jatkaa. 

Exit-suunnitelma olisi toivottavaa

Esimerkiksi Tanskassa on jo esitelty exit-suunnitelma, mutta on otettava huomioon, että maassa on ollut myös Suomea tuntuvasti tiukemmat rajoitustoimet. Suomessa exit-suunnitelma on vielä alkutekijöissään. 

Koronatartuntojen määrät ovat kääntyneet laskuun ja hallitus pohtii parhaillaan Säätytalolla niin sanottua exit-suunnitelmaa eli sitä, missä järjestyksessä ja millä tavalla epidemian vuoksi käyttöön otettuja rajoitustoimia puretaan.

– Meillä suunnitelma ei ole vielä sillä tasolla, että voisimme sanoa, milloin yhteiskuntaa voisi avata ja rajoituksista luopua. Talouden supistuminen on kuitenkin ollut pienempää kuin mitä vuosi sitten ajateltiin, mutta mitä nopeammin saadaan epävarmuutta pois ja saadaan myös palveluja auki terveysturvallisesti, niin totta kai se on varmasti kaikkien tavoitteena ja toiveena, Eloranta sanoo. 

– Olemme itse tehneet omia exit-ennusteita ja olemme vieneet niistä viestiä halitukselle. Rokotekattavuuden parantaminen vie kohti parempaa. Huomio viime ajoilta – niin kansalaisilta kuin yrityksiltäkin – on se että väsymys painaa. Sen vuoksi tarvittaisiin exit-suunnitelma – maali johon tähdätään, Häkämies sanoo. 

Häkämies nostaa Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hiljattain pitämän puheen esimerkilliseksi toiminnaksi. 

 – Hän sanoi että heinäkuun neljäntenä eli kansallispäivänä vietetään puutarhajuhlia. Se oli oikeantyyppistä motivointia. Vielä on tsempattava, mutta maali on mahdollinen. 

EK on kantanut kortensa kekoon

Häkämies kertoo, että EK:n suunnalta on kriisin alusta lähtien yritetty vielä ratkaisuehdotuksia hallituksen suuntaan.

– Silloin kun pandemia alkoi, ehdotimme testaamisen ulottamista työterveyteen. Viime vuoden lopulla ehdotimme rokottamisen ottamista työterveyden piiriin, koska se on tärkeää että rokotesaatavuus paranee. Nyt yritämme viedä exit-viestiä siitä, että tarvitaan portaita ja lukuja, joista yrittäjät ja muutkin voivat tarkkailla minkälaisin edellytyksin taloutta saadaan auki, Häkämies kertoo. 

– Tänään tai huomenna nähdään, miten hallitus on tähän reagoinut. Voisi sanoa, että pääsääntöisesti hallitus on kuunnellut, mutta päätökset ovat kestäneet tavattoman pitkään, Häkämies lisää. 

"Sekavaa viestintää"

Viestinnän suhteen hallituksella olisi Häkämiehen mukaan ollut parannettavaa ja ajatus liikkumisrajoituksista tuntuu ylimitoitetulta.

– Esitykset liikkumisrajoituksista olivat sellaisia, että ne herättivät paljon kritiikkiä. Siihen liittyi hyvin sekavaa viestintää ja sitten perustuslakivaliokunta käveli sen yli. Se oli esimerkki siitä, että yhtäältä pitää ymmärtää tilanne ja tietyt rajoituspäätökset. Mutta rajoitusten pitää olla sellaisia, että ne osuvat maaliin. Tässä tuntui siltä, että käytettiin liian isoa asetta, Häkämies.