Suomen talous kohenee kesäkuussa, jos kotimainen kysyntä elpyy ja vienti vetää. Koronarajoitusten asteittainen purkaminen tarkoittaa sitä, että kotimainen kysyntä voi vähitellen kasvaa.
Talouden riskitekijöitä ovat Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan kuluttajien turvattomuuden tunne ja vientiteollisuuden kysynnän heikkeneminen.
– Pitäisi ymmärtää myös psykologiaa, että pystyisi ennustamaan miten ripeästi ihmiset ravintoloihin menevät ja kesäterasseilla. Toisaalta tässä voi olla sellaista patoutunutta kysyntää, että ihmiset menevät vilkkaastikin, mutta kyllä se pelon ilmapiiri on vielä olemassa. Osa saattaa ajatella, ettei vielä uskalla, Kangasharju pohtii.
Talouden kannalta ratkaisevaa on myös se, miten hyvin muut Euroopan elpyvät ja onko Suomen vientiteollisuuden tuotteille kysyntää maailmalla.
– Jos nykyinen tilauskanta jaksaa vielä pitää yllä teollisuuden ja viennin rattaita kesäkuussa niin silloin kesäkuusta tulee ihan kohtuullinen, mutta kyllä tässä koko ajan tulee lisää uutisia heikentyneestä vientimarkkinasta, Kangasharju toteaa.
Oppositio huolissaan turvallisuudesta
Oppositiopuolueet ovat pääpiirteittäin tyytyväisiä koronarajoitusten purkamiseen, mutta hallitukselta penätään enemmän toimintaa.
– Ihmiset eivät kuitenkaan lähde liikkeelle, jos heillä ei ole turvallisuuden tunnetta. On oltava luottoa siihen, että virus pidetään kurissa. Tähän esitämme, että hallitus vielä pikaisesti valmistelee operatiivisesti tarkemmat ohjeet ja linjaukset, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo.
Turvallisuuden kokeminen on korona-aikana myös uhka, jos tunteelle ei löydy katetta.
– Toivon, ettei ihmisille synny väärää turvallisuuden tunnetta siitä, että vaara ja epidemia olisivat ohi. Jos epidemia lähtee uudelleen kasvuun, silloin joudumme ottamaan uudelleen kovempia rajoituksia käyttöön, Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo.
Oppositio haluaa hallitukselta erityisesti lisää koronatestausta sekä ohjeet suojamaskien käyttöön.
– Hallitus epäonnistui huoltovarmuuskysymyksissä varsinkin suojatarvikkeiden osalta. Jotta se ei olisi joutunut tunnustamaan epäonnistuneensa, se keksi, ettei suojamaskeista ole hyötyä. Nyt tietysti kelkka alkaa kääntyä, koska maailmalla on näyttöä, että maskit ehkäisevät taudin leviämistä. On ehkä ehkä vähän jälkijättöistä tehdä tästä asiasta selvitystä toukokuussa. Kyllä se selvitys olisi pitänyt jo tehdä paljon aiemmin, Halla-aho moittii.
Testejä vaaditaan lisää
Nykyinen testauskapasiteetti on sosiaali- ja terveysministeriön mukaan noin 6 000 testiä päivässä. Parhaimmillaan testejä on tehty päivässä noin 4 000, kun oireellisia ei ole kovin paljon tai testit eivät tavoita kaikkia kunnolla.
Hallitus pyrkii nostamaan testauskapasiteetin 10 000 testiin päivässä, mutta kokoomuksen Orpo penää jopa kymmenkertaista määrää.
– Minun mielestäni pitäisi testata sata tuhatta viikossa. Lisäksi tarvittaisiin selkeät ohjeet suojamaskien käytöstä julkisilla paikoilla. Se on kaikkialla muualla maailmassa tehty, että suositellaan maskien käyttöä osana yhteiskunnan avaamista, Orpo toteaa.
Myös Halla-aho ihmettelee testausmääriä.
– Testejä tehdään vähän kapasiteettiin nähden. Tätä ovat monet eduskunnassakin ihmetelleet. Hallitus kyllä puhuu testausstrategiasta, mutta käytännön tapahtumat eivät näytä vastaavan ääneen sanottua strategiaa, Halla-aho pohtii.
Orpo vaatii lisäksi sitä, että luotaisiin reitti siirtymiselle etätöistä takaisin työpaikoille.
– On huono asia, ettei etätyöstä ollut selkeämpiä linjauksia hallituksella. Etätyöt jatkuvat nyt syksyyn. Jotta Suomi saadaan kunnolla liikkeelle, ihmiset on saatava töihin. Esitän, että hallitus ratkoo tätä, mitä pikimmin. Luo sen polun ihmisille turvalliseen työelämään. Varmasti on otettu digiloikka ja etätyö on ollut tuottavaa, mutta tarvitsemme sitä, että ihmiset palaavat työpaikalle mahdollisimman nopeasti ja siihen pitää hallituksen tarttua, Orpo sanoo.