Mikäli Zelenskyi ja Putin todella tapaavat torstaina, rauhanneuvottelut eivät etene tavanomaisen protokollan mukaisesti, arvioi Pekka Haavisto.
Torstai saattaa olla merkittävä päivä, jos presidentit Vladimir Putin ja Volodymyr Zelenskyi todella tapaavat toisensa Turkin Istanbulissa.
Kyseessä olisivat silloin ensimmäiset suorat neuvottelut Ukrainan ja Venäjän välillä sitten sodan alkamisen.
Zelenskyi on ikään kuin haastanut Putinin kaksintaisteluun ilmoittaessaan, että suostuu neuvottelemaan ainoastaan Putinin, ei muiden Kremlin edustajien kanssa.
Useissa rauhanneuvotteluissa mukana ollut kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) uskoo Zelenskyin toiveen taustalla olevan Ukrainan pelko siitä, ettei Venäjä olekaan tosissaan, vaan pelaa ainoastaan aikaa.
– Zelenskyi hakee suurinta mahdollista auktoriteettia Venäjän puolelta, Haavisto sanoo keskiviikkona Huomenta Suomessa.
Lue myös: Putin varoo heikkouden näyttämistä – näin se vaikuttaa Istanbulin-tapaamiseen
"Aika iso riski"
Haaviston mukaan rauhanneuvotteluihin pitää aina varata aikaa, koska niissä on sovittava lukemattomista yksityiskohdista, kuten rintamalinjoista ja aseistuksen vetämisestä pois rajalta.
– Rauhanneuvotteluissa on valtava määrä asioita, joita ei voi tunnissa-kahdessa käydä lävitse. Putinin ja Zelenskyin tapaamisessa on aika iso riski, että yksityiskohdat jäävät käsittelemättä.
Haavisto painottaa rauhanneuvottelujen yleensä etenevän niin, että aluksi neuvotellaan diplomaattitasolla, sitten ulkoministeritasolla ja vasta aivan lopuksi valtionpäämiestasolla eli presidenttitasolla, jossa paiskataan kättä päälle ja sinetöidään neuvottelun lopputulos.
Mikäli Zelenskyi ja Putin todella tapaavat torstaina, rauhanneuvottelut eivät siis etene tavanomaisen protokollan mukaisesti.
Haavisto ennustaakin, että Istanbuliin eivät välttämättä saavu huomenna presidentit, vaan neuvottelut lähtevät alhaisemmalta tasolta käyntiin. Neuvottelutanssi voi olla aika monipolvinen.
– Jos neuvottelut todella lähtevät liikkeelle, veikkaan, että puhutaan kuukausien neuvotteluista, Haavisto povaa.
Lue myös: Putinilta vaatimus torstain Ukraina-tapaamiseen
Suomen rooli korostui
Tasavallan presidentillä Alexander Stubbilla on Haaviston mielestä ollut yllättävänkin tärkeä rooli lännen eli Euroopan ja Yhdysvaltojen pitämisessä yhtenäisenä sen jälkeen, kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi.
Suomen rooli saattaa tulevaisuudessa korostua entisestään, mikäli tulitauko ja sen seurauksena rauhansopimus Ukrainan ja Venäjän välillä syntyy.
Suomi on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puheenjohtajamaana keskeisessä roolissa ja rauhansopimuksen jälkeen rajalle tarvitaan muun muassa tarkkailijoita.
– Etyj on ollut vähän uinuva organisaatio, mutta sille voisi tulla uudestaan käyttöä, Haavisto sanoo.