Presidentti Sauli Niinistö vierailee 12.–13. syyskuuta Kiovassa vain viikkojen sisällä Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaamisesta keskiviikkona. Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tutkija Arkady Moshes pitää elettä merkittävänä.
– On tietysti erittäin hyvä asia, että presidentti Niinistö matkustaa Kiovaan käytännössä välittömästi tavattuaan Putinin. Se ei ole vain symbolista vaan aidosti merkittävää, Moshes sanoo.
Niinistö on yksi ensimmäisistä Ukrainassa vierailevista EU-johtajista maan uuden presidentin Volodymyr Zelenskyin aloitettua virassaan toukokuussa.
Ukrainan tilannetta käsiteltiin Niinistön ja Putinin yhteisessä tiedotustilaisuudessa vain lyhyesti. MTV:n uutisten ja Demokraatin tavoittama Niinistö ei avannut keskustelujen sisältöä tarkemmin torstainakaan.
Putinin vierailulla keskityttiin suurpoliittisiin asioihin ja Ukrainan tilanteeseen – "Suomen kannalta tässä on paljon huolestuttavia merkkejä ilmassa"
– Me käsittelimme kokonaisuutta hyvinkin perusteellisesti ja totta kai siitä jäi ainesosia, joista keskustelen sitten Zelenskyinkin kanssa, Niinistö sanoi.
"Ei ole selvää, onko Zelenskyillä suunnitelmaa"
Koomikkona aiemmin tunnetun Zelenskyin alkukaudelle Upin Arkady Moshes ei anna mairittelevaa arvosanaa.
– Herra Zelenskyi ei ole tehnyt vaikutusta. Ei ole selvää, onko hänellä suunnitelmaa ollenkaan.
Zelenskyin asema ei ole helppo Itä-Ukrainan umpisolmun ratkaisemisessa, sillä tutkijan mukaan poliittinen liikkumavara Ukrainassa on hiuksenhieno.
– Jos hän alkaa tehdä myönnytyksiä Venäjälle, hänellä on hyvin nopeasti edessään vakavaa vastarintaa maan sisällä.
Itä-Ukrainassa on kytenyt konflikti Ukrainan hallituksen joukkojen ja Venäjän tukemien separatistien välillä jo vuodesta 2014. Sota alkoi Krimin niemimaan valtauksen jälkimainingeissa. Moshes itse näkee Ukrainan sodalle vain kaksi vaihtoehtoista tulevaisuutta. Yksi on se, että sota jatkuu nykyisenlaisena konfliktina hamaan tulevaisuuteen. Toisessa vaihtoehdossa osapuolet onnistuvat sopimaan askeleista, joilla konflikti saataisiin paremmin haltuun.
Näitä askeleita voisivat Moshesin mukaan olla sotavankien vaihdot ja viime vuoden marraskuussa vangittujen ukrainalaisten merimiesten vapauttaminen Venäjältä.
– Ei ole olemassa sellaista tulevaisuuden skenaariota, joka olisi sekä paras että realistinen. Tämä ongelma on kanssamme vielä hyvin pitkän aikaa.
Muutoksia itse konfliktissa ei Moshesin mukaan ole havaittavissa, mutta hän näkee uusia tuulia neuvottelijamaiden retoriikassa. Saksa on pysynyt tiukkana Venäjälle, mutta Ranska hakee vaihtoehtoja.
Keskiviikkona Ranskan presidentti Emmanuel Macron tähdensi, että Ukrainan konfliktin ratkaisussa on tehtävä edistystä ennen kuin Venäjä päästetään takaisin G7-maiden pöytään. Venäjä erotettiin johtavien talousmaiden G8-ryhmästä vuonna 2014.