Haavisto: Suomen varauduttava EU:n pirstaloitumiseen – presidentinvaalien ehdokasasetelma vielä levällään

– Vara ei venettä kaada, jos Euroopan integraatioon tulee lisää takkuja, jotta ei tulla siinä yllätetyksi, hän sanoi STT:lle.

Hänestä ei pidä ottaa itsestään selvänä EU:ssa selvittävän vaikeuksitta siitä, että tietyt maat alkavat vetää omiin suuntiinsa.

Vain Vanhanen varma ehdokas

– Ehdokkaansa presidentinvaaleihin on valinnut vain keskusta. Puoluekokous valitsi Matti Vanhasen ehdokkaaksi viime kesänä.

– SDP:n ex-puheenjohtaja Jutta Urpilainen pohtii ehdokkuutta. Puolue asettaa ehdokkaansa uuden puoluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa ensi kuun lopulla.

– Perussuomalaisista puolustusministeri Jussi Niinistö, eduskunnan puhemies Maria Lohela ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho harkitsevat ehdokkuutta.

– Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Merja Kyllönen on kertonut olevansa käytettävissä puolueensa presidenttiehdokkaaksi. Myös Paavo Arhinmäki on sanonut harkitsevansa asiaa, jos pyydetään ehdokkaaksi.

– RKP ilmoittaa ehdokkaansa kesäkuun puoluekokouksessa. Ainakin europarlamentaarikko Astrid Thors harkitsee ehdokkuutta.

– Kristillisdemokraatit päättävät elokuun puoluekokouksessa, asettavatko oman ehdokkaan vaaleihin.

– Kokoomus odottaa huolella, mitä presidentti Sauli Niinistö aikoo tehdä. Jos hän ei jatka, ehdokasasetelma on puolueen sisällä sekaisin.

– Presidentivaalit käydään tammi-helmikuun vaihteessa 2018.

– Sekä taloudessa että turvallisuudessa pitää etsiä viiteryhmää ja kahdenvälisiä sopimuksia niiden maiden kanssa, jotka ovat meille lähimpiä.

Esimerkiksi puolustusyhteistyön tiivistäminen Ruotsin suuntaan on ollut hänestä järkevää.

– Pohjoismaisen yhteisön arvo ja merkitys tulee korostumaan, ja olisi hyvä pohtia, miten yhteistyötä voisi syventää.

Haavisto pohti loppumetreille

Haavisto vahvisti Ylen Ykkösaamussa lauantaina olevansa käytettävissä puolueen ehdokkaaksi vuoden 2018 vaaleissa. Hän harkitsi ehdokkuuttaan loppumetreille, sillä vaalit vievät paljon aikaa ja energiaa muulta työltä. Yhdysvaltain suunnanmuutos, tämänvuotiset eurooppalaiset vaalit ja brexit-keskustelu saivat hänet kuitenkin taipumaan lähdön puolelle.

– Suomen vaalit ovat sillä tavalla tärkeät, että näissä tullaan puhumaan Suomen tulevaisuuden lisäksi siitä, millaisessa Euroopassa me jatkossa elämme.

Hän toivoo, että Suomen turvallisuudesta käydään vaaleissa arvokeskustelu. Muun muassa lähivuosien isot puolustushankinnat edellyttävät laajaa kansalaiskeskustelua. Hän sanoi liputtavansa Hornet-hävittäjien seuraajiksi ruotsalaista Jas Gripeniä.

– Tänä päivänä, kun katsoo Yhdysvaltain kehitystä, alkaa itsekin miettiä, onko Hornet ainoa vaihtoehto. Minusta Jas Gripenin ja ruotsalaisten vaihtoehto pitäisi katsoa tarkkaan, hän sanoi Ylelle.

Tiukka vastus Niinistölle viimeksi

Virallisesti Haaviston valinnasta päättää vihreiden valtuuskunta sunnuntaina. Muita ehdokkaita ei kuitenkaan ole ollut, joten ehdokkuus on käytännössä selvä.

Puheenjohtaja Ville Niinistö oli iloinen, kun Haavisto tarttui hänen pyyntöönsä lähteä ehdokkaaksi.

– Pekka on rauhantekijä, toivon luoja ja väsymätön oikeudenmukaisuuden ja heikompiosaisten puolustaja. Suomessa hän edustaisi humaania arvojohtajuutta, joka kokoaa ihmisiä. Juuri sellaista johtajuutta Suomi kaipaa, Niinistö sanoi valtuuskunnan kokouksessa pitämässään puheessa.

Viime presidentinvaaleissa vuonna 2012 Haavisto eteni toiselle kierrokselle kokoomuksen ehdokkaan Sauli Niinistön kanssa ja sai 37,41 prosenttia äänistä.

Haavistolla ei näyttäisi Ylen gallupin perusteella olevan tällä kertaa mahdollisuuksia haastaa Sauli Niinistöä, jos tämä lähtee ehdolle. Joulukuun gallupissa Haaviston nimesi ykkösehdokkaakseen vain 9 prosenttia, kun Niinistön nimesi suosikikseen hieman yli puolet vastaajista.