SDP:n presidenttiehdokkaaksi valittu Tuula Haatainen astui puoluevaltuuston eteen Jyväskylässä kaksien seisaaltaan annettujen aplodien saattelemana.
Kiitospuheessaan Haatainen piti esillä SDP:n perinteisiä arvoja hyvinvointiyhteiskunnan puolustamisesta. Hän toisti kampanjalinjauksensa, että Suomella ei ole tarvetta muuttaa nykyistä tilannettaan hakemalla Nato-jäsenyyttä. EU:n vahvistaminen on sitä vastoin Suomen edun mukaista, koska ennustukset unionin hajaantumisesta brexitin jälkeen ovat osoittautuneet vääriksi, hän totesi.
– Päinvastoin yhteistyön odotetaan tiivistyvän ja yhteistyötä ollaan lisäämässä monella eri politiikan alueella. Meidän pitää omalla toiminnallamme vahvistaa unionin uskottavuutta ihmisten mielissä, Haatainen sanoi.
Haataisen mukaan EU tarvitsee yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, jolla voidaan taata oikeusvaltioperiaatteiden toteutuminen.
Haatainen arvosteli hallituksen päätöstä leikata kehitysyhteistyömäärärahoja lyhytnäköiseksi. Hän tuomitsi samalla vihapuheen ja rasismin.
– Tässäkään vaalissa ehdolla olevien ei pidä puhua ääripäistä. Ihmisarvo ei ole suhteellinen. Sen puolustajat eivät ole ääripää. Ihmisarvo on absoluuttinen, Haatainen linjasi.
Haataiselta kysyttiin istuvan presidentin Sauli Niinistön suosiosta ja tämän haastamisesta.
– Minun päävastustajani on välinpitämättömyys, Haatainen totesi.
Haastattelussa hän ei myöskään halunnut kommentoida tarkemmin, kuinka hän erottautuu vihreiden presidenttiehdokkaasta Pekka Haavistosta.
Haatainen keräsi SDP:n jäsenäänestyksessä kaikkiaan 8 050 ääntä ja toiseksi tullut Maarit Feldt-Ranta 7 013. Sirpa Paatero jäi kolmanneksi 1 438 äänellä.
Puolueen puheenjohtaja Antti Rinne vetosi puheessaan ennen tuloksen julkistamista, että puolue lähtisi yhtenäisenä tukemaan ehdokasta ja hänen valintaansa presidentiksi.
"Suomi vaarassa jakaantua arvojen suhteen"
Haatainen nimesi presidentinvaalikampanjansa teemaksi arvot.
– Minusta tämä aika peräänkuuluttaa arvokeskustelua. Suomalainen yhteiskunta on jakaantumassa kahtia, Haatainen sanoi haastattelussa.
Haataisen mukaan jakautuminen näkyy muun muassa siinä, että moni nuori on jäänyt jatkokoulutuksen ulkopuolelle.
– Se (eriarvoistumiskehitys) näkyy siinä, että yli 100 000 nuorta on vailla tutkintoa tai että osalla ihmisistä menee niin heikosti, että pitää miettiä, voiko ostaa lääkkeitä vai ruokaa.
– Meillä on paljon osattomia ihmisiä.
Haataisen mukaan eriarvoistuminen on seurausta siitä, että tehty politiikka on kurittanut erityisesti niitä, joilla menee jo entuudestaan huonosti.
– Maailma on hyvin epävakaassa tilanteessa. Kun lietsotaan eri tavoin vastakkainasettelua meidän ja niiden ihmisten välillä, jotka tulevat hakemaan apua, tässä piilee riski, että Suomi jakaantuu pahasti arvojen suhteen.
Haatainen haluaa kampanjassaan herättää keskustelua periaatteista, joiden vaaraan Suomea ja maailmaa halutaan rakentaa.
– Pidämmekö kiinni tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta, avoimesta yhteiskunnasta ja inhimillisyydestä?
Moni kärkinimi kieltäytyi
Demareilla oli pitkään vaikeuksia löytää sopivaa ehdokasta presidentinvaaliin. Monet kärkinimet kieltäytyivät alkuvuoden aikana ehdokkuudesta. Muun muassa Jutta Urpilainen, Erkki Tuomioja, Lauri Ihalainen, Liisa Jaakonsaari, Tarja Filatov ja puheenjohtaja Rinne kieltäytyivät kunniasta. Rinne kertoi jo viime vuonna, ettei lähde ehdolle.
Eero Heinäluoma ehti kieltäytyä, harkita asiaa uudelleen ja kieltäytyä toistamiseen.
Kansanedustaja ja pitkäaikainen ulkoministeri Tuomioja puolestaan totesi kesäkuussa, että demarien olisi vakavasti harkittava, voiko puolue asettua tukemaan presidentti Niinistöä presidentinvaaleissa.
Tilanne muuttui kertarysäyksellä kesäkuun lopulla, kun Feldt-Ranta, Haatainen ja Paatero ilmoittivat ehdolle asettumisesta.
SDP:llä on edellisiin presidentinvaaleihin verrattuna rutkasti petrattavaa. Paavo Lipponen sai vain 6,7 prosenttia äänistä vuoden 2012 vaaleissa.
Niinistö ennakkosuosikki
Presidenttipelin askelmerkit ovat jo pitkään olleet varsin selvät. Istuva presidentti Niinistö on ykkössuosikki ensi tammikuun vaaleihin.
Niinistö samoin kuin europarlamentaarikko Paavo Väyrynen pyrkii ehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta. Ehdokkuuteen vaaditaan 20 000 kannattajakorttia. Niinistön korttien aktiivinen keräys päättyi syyskuun alkuun, mutta kortteja voi vielä palauttaa hetken aikaa postitse.
Keskustan presidenttiehdokkaana on kansanedustaja Matti Vanhanen, vihreiden ehdokkaana kansanedustaja Pekka Haavisto, vasemmistoliiton ehdokkaana europarlamentaarikko Merja Kyllönen ja RKP:n ehdokkaana europarlamentaarikko Nils Torvalds.
Perussuomalaisten ehdokas on käytännössä kansanedustaja Laura Huhtasaari, vaikka puoluevaltuusto ei ole asiaa virallisesti vielä siunannut.
Kristillisdemokraatit ei aseta omaa ehdokastaan vaaleihin, vaan suosittelee Niinistön tukemista jatkokaudelle.
Perussuomalaisista irtaantuneen Sinisen eduskuntaryhmän tilanne on auki. Ehdokkaan nimeämisestä ei ole tehty päätöstä. Ryhmä pyrkii myös perustamaan Sininen tulevaisuus -puolueen keräämällä kannattajakortteja.
Presidentinvaalien ensimmäinen vaalipäivä on 28. tammikuuta. Mahdollinen toinen vaalipäivä on 11. helmikuuta.