Guggenheim-finalisteille 55 000 euroa – päätös rakentamisesta puuttuu yhä

Kilpailun kaikille avoin ensimmäinen vaihe käynnistyi kesäkuussa ja se poiki kaikkiaan 1 715 museosuunnitelmaa. 11-henkisen tuomariston puheenjohtajan Mark Wigleyn mukaan ehdotusten taso oli yllättävän korkealaatuinen, noloja kilpailutöitä oli joukossa vain muutama. Finaaliin päässeiden arkkitehtitoimistojen nimiä ja ehdotuksia ei yhdistetä keskenään, salaperäisyys lisää jännitystä ja antaa medialle tilaa arvailuihin ja tulkintoihin.

Millaisia ehdotukset ovat?

Satamamiljöötä on hyödynnetty kaikissa kärkikuusikkoon yltäneissä töissä. Ehdotukset valaisevat ajatuksia siitä, millainen tulevaisuuden museo voisi olla, ne katsovat museon roolia raikkaasta näkökulmasta. Yhdessä esityksessä museo hohtaa majakan tavoin, toisessa sen läpi kulkee katu ja kolmannen ytimenä ovat tilan ekologiset ratkaisut. Mukana on myös ehdotus, jossa on häivähdys Bilbaon Guggenheim-museota, siis sitä paljon puhuttua wow-arkkitehtuuria.

Tuomariston puheenjohtaja Mark Wigley korostaa sitä, että nämä kuusi loppumetreille valittua työtä eivät nykyisessä muodossaan ole suoraan toteuttamiskelpoisia vaan antavat ainoastaan lupauksen uudenlaisesta museokokemuksesta. Kova ehdotusten muokkaustyö alkaa kuulemma vasta nyt.

Kilpailu vailla tietoa museosta

Onko järkeä järjestää kallis arkkitehtuurikilpailu tyhjän päälle, kun päätös museon rakentamisesta on toistaiseksi auki?

Jos museon rakennussuunnitelma äänestetään nurin, ovatko arkkitehdit siinä tapauksessa hukanneet aikaansa ja ammattitaitoaan? Tai voidaanko kilpailuehdotuksia kenties muokata muiden rakennushankkeiden tarpeisiin? Loppusuoralle pääsemisestä saa joka tapauksessa kunnollisen rahallisen korvauksen: voittaja palkitaan 100 000 euron suuruisella summalla ja viisi muuta finalistia saavat 55 000 euron palkkion.

Puolesta ja vastaan

Vastustavan tahon viesti on se, ettei museota saa rakentaa helsinkiläisten verorahoilla, ja että Guggenheim on taiteelle yhtä tärkeä kuin McDonald´s ruokakulttuurille, siis epäterveellistä roskaruokaa. Vastustajat uskovat, että aikomuksena on maksattaa suomalaisilla veronmaksajilla valtaosa museon rakennuskustannuksista. Kaupunkilaisten rauhoittamiseksi arkkitehtuurikilpailuun ei käytetty lainkaan julkista rahaa.

Puolustajat ovat taasen toistuvasti hehkuttaneet Eteläsatamaan suunnitellun museon piristävää vaikutusta Helsingin ja koko Suomen taidekenttään, työllisyyteen, turismiin ja talouskasvuun. Arvatenkin museon puolesta lobbaajat aikovat käyttää arkkitehtuurikilpailua myös aseenaan vedoten siihen, että olisi typerää olla rakentamatta museota, kun kilpailukin tuotti näin hienoja tuloksia.

Viimeistellyt ehdotukset tulee jättää maaliskuussa 2015, voittajatyö kerrotaan kesäkuussa. Päätös museon rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä tehdään myöhemmin. Sitä ennen olisi syytä puhua rakennuksen ja sen rahoittamisen lisäksi myös siitä, mitä tulee museoseinien sisälle, siis itse taiteesta.