Göran Persson: Ruotsin kruunu pitäisi kytkeä euroon

– Uskon, että Ruotsikin liittyy vielä tavalla tai toisella euro-alueeseen. Joko meistä tulee täysjäseniä tai sitten kytkemme kruunun euroon kiinteällä kurssilla Sveitsin ja Tanskan tapaan, Persson arvelee uutistoimisto TT:n haastattelussa.

Entinen demarijohtaja Persson piti maan politiikkaa ja taloutta rautaisessa otteessa pääministerikausillaan 1996-2006.

Päinvastoin kuin Suomessa, Ruotsissa eurojäsenyys ratkaistiin erillisessä kansanäänestyksessä vuonna 2003. Sosialidemokraattien puoluejohto ei sitoutunut yksimielisesti kummankaan vaihtoehdon taakse, ja hämmentynyt kansa päätti lopulta hylätä euro-option ja säilyttää kruunun kansallisena valuuttana selkein prosenttiluvuin 56-42. Pari prosenttia äänesti tyhjää.

Tulos oli Perssonille pettymys. Mutta vuosien mittaan ruotsalaisten nurja näkemys eurojäsenyydestä on yhteisvaluutta-alueen kriisien myötä vain vahvistunut. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan euro-Ruotsia kannattaa enää 9 prosenttia kansasta. Länsinaapurissa huokaillaan yleisesti helpotuksesta, kun kruunu jäi kansalliseksi valuutaksi.

"Ruotsin unohdettava suurpohjoismainen asenteensa"

Gallupit eivät kuitenkaan härkäpäiseksi tunnettua Ruotsin politiikan harmaata eminenssiä hetkauta.

– Kaikki luonnehtivat euroa jonkinlaiseksi kreikkalaiseksi fiaskoksi. Kukaan ei puhu Saksan uskomattomasta menestyksestä samassa järjestelmässä, Persson sanoo TT:lle.

Hänen mielestään sekä Saksan että Ruotsin taloudellinen menestys ovat samaisen euronjärjestelmän hedelmiä.

– Ruotsin pitäisi unohtaa suurpohjoismainen asenteensa, jonka mukaan "me olemme parempia kuin muut", entinen pääministeri nokittaa.

Kruunun vahvistuminen huolestuttaa

Persson on politiikasta luopumisen jälkeen ansainnut elantonsa yksityisenä lobbarina, hulppean linnansa maajussina ja yritysten hallitusammattilaisena. Erityisesti Perssonia huolestuttaa kruunun vahvistuminen, joka heikentää alan vientinäkymiä.

– Metsäteollisuus on suurissa vaikeuksissa – sekä sahat, paperi- että sellutuotanto. Kyse on Ruotsin talouden selkärangasta, jota kruunun heilahtelut koettelevat rankasti. Keinottelu saattaa tuhota hetkessä vuosien tuotekehittelyn ja markkinointi-investoinnit.

Myös maltillista kokoomusta edustava valtiovarainministeri Anders Borg on – pitkään vahvaa kruunua puolusteltuaan – alkanut osoittaa huolestumisen merkkejä. Hallitus ei voi määräillä Ruotsin valtionpankkia, mutta Borgin viesti viime viikolla oli selvä: inflaatiopaineet Ruotsissa ovat olemattomat, jolloin keskuspankkikoron lasku heikentäisi heti kruunun ulkoista arvoa.