FT: Miksi Pfizer ajaa vauhdilla kolmansia koronarokotteita käyttöön? Näin yritys vastaa

Miksi Pfizer ajaa niin voimakkaasti kolmansia rokoteannoksia länsimaihin, kun kehittyvissä maissa ei olla paikoin jaettu juuri ensimmäisiäkään? Ja ennen kuin kolmansien annosten tarpeellisuudesta on pitävää tieteellistä näyttöä. Tämän tiukan kysymyksen Pfizerin tieteelliseltä johtajalta Philip Dormitzerilta kysyi talouslehti Financial Times.

– Tehtävämme on kehittää tarvittavia työkaluja tulevia ongelmia varten. Jos odottaisimme ratkaisun kehittämisessä niin kauan, että ilmenee laajasti (rokotesuojan) läpäiseviä vakavia tautitapauksia, olisimme pahasti myöhässä, Dormitzer vastasi lehdelle.

– Mielestäni on tärkeää ja oikein, että ratkaisut ovat valmiina ennen kriisiä. Ratkaisujen toteuttaminen on sitten politiikantekijöiden tehtävä.

Lääkeyhtiö Pfizer, jonka alainen rokoteyhtiö on Biontech, on saanut kritiikkiä Maailman Terveysjärjestö WHO:ltakin siitä, että se edistää kolmansien annoksien jakelua länsimaissa, vaikka iso osa kehittyvistä maista on rokottanut vasta murto-osan väestöstään.

Lue myös: HUSin diagnostiikkajohtaja on skeptinen rokotekattavuuden etenemisestä: "Pelkoni on, että jää lähemmäs 70 kuin 80 prosenttia"

Ranska aloitti buusterien jakamisen

Toisaalta rokotusten pioneerimaassa Israelissa on ilmennyt, että vanhusväestössä ja immuniteetiltaan erityisen heikoissa ihmisissä toisen rokoteannoksen suoja alkaa hiipua kuuden kuukauden jälkeen, mikä merkitsee suojan läpäiseviä vakavia tautitapauksia, kuolemiakin.

Israel, jonka kanssa Pfizer on tehnyt pandemian aikana tiivistä yhteistyötä, on jo jakanut massoittain kolmansia annoksia maan vanhusväestölle.

Ranska on juuri aloittanut kolmansien ”buusteriannosten” jakamisen, Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat FT:n mukaan seuraamassa syyskuun lopulla ja moni EU-maa on niin ikään suunnittelemassa buusterirokotusten käynnistämistä myöhemmin syksyllä.

Tarve lisäannoksille nousi deltavariantin myötä.

Intiassa ensin havaittu virusmuunnos on erityisen tarttuva ja kiertää alkuperäistä virusta vastaan suunnitellun rokotteen suojaa harmillisesti – joskin turvaa tutkimusten mukaan vakavalta taudilta ja kuolemalta hyvin usean kuukauden ajan.

Lue myös: Kilpajuoksu koronarokotteista etenee kolmannelle kierrokselle – moni vauras valtio on jo täydessä vauhdissa WHO:n vastustuksesta huolimatta

Pfizer halusi väistää sivuvaikutuksia

Dormitzer myös kommentoi tuoreita tutkimustuloksia, joiden mukaan toinen Suomessakin käytetty lähetti-rna-rokote, Modernan koronarokote, on Pfizerin rokotetta parempi suojaamaan pitkäkestoisesti deltavarianttia vastaan.

Asiantuntijat ovat päätelleet, että selitys piilee siinä, että Pfizerin rokotteessa käytetään vain kolmaosa mrna:ta suhteessa Modernan rokotteeseen.

Dormitzerin mukaan syy tähän pienempään annostukseen on juuuri siinä, että Pfizer pyrki minimoimaan rokotteen sivuvaikutuksia. Marginaaliset sivuvaikutukset koituivat länsimaissa etenkin AstraZenecan ja Oxfordin rokotteen kohtaloksi.

FT:n mukaan Moderna on hakemassa lupaa buusteriannokselle, joka sisältää mrna:ta puolet alkuperäisen rokotteen määrästä.

Pfizerin rokote sai Yhdysvalloissa täyden myyntiluvan elokuussa. Hätäkäyttöluvan se sai viime vuoden lopussa.

Lue myös: Hallituksen muistio: Korona jäänee kiertämään kausiluonteisena, mutta immuunisuoja ehkäisee sairastumisia