Finlandia Sofi Oksaselle

Tämän vuoden Finlandia-palkinnon, 30 000 euroa, on saanut kirjailija Sofi Oksanen romaanillaan Puhdistus. Palkinto sinetöi Sofi Oksasen nousun värikkäästä persoonallisuudesta kirjailijoidemme eturiviin. Valinnan kuudesta ehdokkaasta tehneen toimittajan, FT Pekka Tarkan mukaan Puhdistus on jäntevä, julma ja ehjä kirja, joka osoittaa romaanimuodon ehtymättömän elinvoiman.

Tarkan mukaan tänä syksynä on syystäkin puhuttu paljon Finlandia-esiraatien työstä, mutta Tarkka itse ei halunnut puuttua palkintopoliittisiin kiistoihin. -Puhun mieluummin vuoden parhaista romaaneista ja tietysti ennen muuta voittajasta. Sain käyttööni mielenkiintoisen listan ja luin annetut kuusi kirjaa innoissani. Ne ovat mielestäni tasoltaan korkeatasoisia kirjallisia suorituksia, aina esikoiskirjailija Katri Lipsonin työtä myöten, Tarkka kiitteli.

"Samaa voimaa kuin Canthissa"

Tänään palkittu Puhdistus kertoo ikääntyneestä virolaisrouvasta, Aliide Truusta, joka löytää naiskaupan uhriksi joutuneen parikymppisen Zaran tajuttomana pihaltaan. Romaani kertookin paitsi Viron vaietusta lähihistoriasta, myös nykynaisiin kohdistuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

-Oksasen romaani kertoo tuhoista, jotka kommunismi sai aikaan alistaessaan pienen kansan, mutta se tuo historian rinnalle nykyhetken todellisuuden, yhä voimistuvan kansainvälisen rikollisuuden, joka alistaa ihmiset, varsinkin naiset nyrkkivallan ja ihmiskaupan uhreiksi, totesi Tarkka.

Sofi Oksanen teki Puhdistuksesta näytelmän Suomen Kansallisteatteriin ennen romaanin kirjoittamista. Mika Myllyahon ohjaama ylistetty näytelmä sai ensi-iltansa viime vuoden helmikuussa.

-Oksanen osoittaa sekä Puhdistuksen näyttämöversiossa että romaanissa, miten samanlaisia ovat kommunistisen pakkovallan ja nykyhetken kansainvälisen rikollisuuden toimintatavat, Tarkka huomautti palkintopuheessaan.

Tarkka vertasi Puhdistus-näytelmän voimaa Minna Canthin tuotantoon. -Oksasen näytelmää hallitsee voima, joka aikanaan siivitti Minna Canthin tuotantoa. Se voima on kirjailijan suuttumus. Canthin Työmiehen vaimossa se sai piinatun naisen nostamaan aseen väärintekijöitä kohti. Näin käy myös Oksasella.

Puhdistus kuin antiikin tragedia

Puhdistus-romaanista Tarkka löytää myös myyttisen tason.

-Romaanissa raamatullinen myyttiaines sulautuu kreikkalaiseen perinteeseen, antiikin tragediaan, jossa syyttömät ihmiset joutuvat vääjäämättömän kohtalon leikkikaluiksi ja jossa syyllisyys, pelko ja vavistus hallitsevat heidän elämäänsä, sovinnaisen hyvän ja pahan ulottumattomissa.

Tarkan mielestä Oksanen nivoo jylhän aiheensa vaivattomasti rikkaaseen kudokseen, jossa Viron ensimmäisen tasavallan kulttuuri ja sitä seurannut sairaan ideologian orjuutus näkyvät jyrkkinä vastakohtina. -Kertojan suuri kyky aikojen ja paikkojen vivahteikkaaseen kuvaukseen kasvattaa romaanin, samalla kun draama, tragedia antaa teoksen realistiselle ja myyttiselle ainekselle selkärangan, sen ytimen.

Puhdistus-nimeä Tarkka pitää monimielisenä miehittäjien terrorin terminä, joka kuitenkin viittaa myös sitä seuraavaan vapauden ja itsenäisyyden aikaan.

-Pohjimmiltaan nimi Puhdistus on kuitenkin peräisin antiikin tragediasta. Se viittaa ennen muuta vanhan kohtalonäytelmän keskeiseen tekijään, jota sanotaan katharsikseksi, puhdistumiseksi. Henkilöiden syytön kärsimys herättää tuskaa ja kauhua, joka lopulta laukeaa vapahdukseen, ankaraan selkeytymiseen.

Puhdistus kiinnostaa myös maailmalla

Puhdistuksen oikeudet on myyty jo kahteentoista maahan, viimeksi toissapäivänä Italiaan. Suomessa kirjaa on myyty noin 20 000 kappaletta, ja se on lokakuun Mitä Suomi lukee -listan kahdeksas kotimaisessa kaunokirjallisuudessa.

Finlandia-palkinto nostaa keväällä ilmestyneen kirjan myyntiä huimasti ja jo huomenna kauppoihin lähtee uusin painos. Silloin kustantaja on myynyt sitä noin 25 000 kappaletta. Myyntiä lisää sekin, että eilen Puhdistus nostettiin ehdolle myös Runeberg-palkintoon. Tänä vuonna Sofi Oksanen on saanut myös Waltari-palkinnon ja Vuoden Kristiina - palkinnon, SSKK:n ja Suomen kirjailijaliiton tunnustuspalkinnot sekä Kalevi Jäntin säätiön palkinnon.

Esimerkiksi Sofi Oksasen esikoisteosta Stalinin lehmät myytiin vain 800 kappaletta, vaikka se oli kauden suuri puheenaihe.

Finlandia-ehdokkuuden selvittyä marraskuun puolivälissä Sofi Oksanen ihmetteli itsekin keväällä ilmestyneen Puhdistuksen hyvää myyntiä. -Syksy on ylipäätään yllätys sikäli, että oletin Puhdistuksen saavan keväällä sen huomion, minkä se saa. Nyt on kuitenkin jo toinen sesonki ja paljon hyviä uusia kirjoja on tullut esille, Oksanen sanoi silloin.

Kohupersoonasta menestyskirjailijaksi

Puhdistuksen vaiheilta 31-vuotiaalla Oksasella on riittänyt kiireitä koko vuoden. Finlandia-palkintojuhlaan hän tuli Belgradin ja Moskovan sekä Porvoon Runeberg-ehdokkuusjuhlien kautta.

Oksasen kolmatta romaania voikin pitää uran käännekohtana. Sofi Oksasen esikoisteos herätti kiinnostusta lähinnä kirjailijan erikoisen ulkomuodon ja suorapuheisuuden takia. Kirjailija muun muassa kertoi sairastaneensa anoreksiaa ja bulimiaa. Myöhemmin hän muun muassa on syyttänyt kansanedustajaa kourinnasta, puhunut lesbojen ja huorien puolesta ja kertonut olevansa biseksuaali. Tupakkaa Oksanen on nimittänyt ykköseksi kaikista päihteistä.

Alkuun ällistellystä kohukirjailijasta ja gootista on kuitenkin Puhdistus-näytelmän ja -romaanin myötä lopullisesti tullut kuunneltu yhteiskunnallinen keskustelija ja arvostettu, käännetty ja luettu menestyskirjailija. Ja kuitenkin Sofi Oksasen ensimmäisen romaanin julkaisusta on vain viisi vuotta.

Kirjallisuutemme on avartunut

Palkintopuheessaan Pekka Tarkka kehui laajasti myös muita ehdokkaita. Finlandia-ehdokkaiden parhaimmistoa Tarkan mielestä ovat Puhdistuksen lisäksi Olli Jalosen 14 solmua Greenwichiin ja Arne Nevanlinnan Marie.

Erityisesti Tarkan huomio kiinnittyi ehdokaskirjojen laajaan maantieteelliseen kirjoon. Esimerkiksi Arne Nevanlinnan romaanin näyttämönä on Strasbourg, Sofi Oksasella Berliini ja Vladivostok, Katri Lipsonilla Murmansk. Olli Jalonen vie lukijansa Lontoosta valtamerille ja napa-alueille.

-Voi vain hämmästellä Suomen kirjallisuudessa tapahtunutta maailman avartumista. Kun aloitin kriitikkona 50 vuotta sitten, ei voinut kuvitellakaan tällaisia maiseman ulottuvuuksia. Silloin Suomen kirjallisuus pysytteli kotimaan kamaralla. Kai Laitisen valitsemien, vuoden 1958 merkittävimpien romaanien näyttämöjä olivat Oulu ja Kuopio, Kuivaniemi, Saarijärvi ja Somerniemi, Tarkka sanoi puheessaan.

Suomi puolestaan näyttäytyy Tarkan mukaan kovin surkeassa valossa. -Pirkko Saision romaanissa suomalaisuutta edustaa televisiotähtenä menestyvä huijari. Juha Seppälän teos taas näyttää Suomen pakkolaitoksena ja toteuttaa eräänlaista tulehtuneen hermon estetiikkaa.

Lue myös:

    Uusimmat