F1 joutuu monien muiden moottoriurheilumuotojen tavoin perustelemaan olemassaoloaan vuosi vuodelta yhä useammin ja yhä enemmän. Sarjaa ei joiltain osin voi enää tunnistaa samaksi kuin 20 vuotta sitten.
Moottoriurheilun yhteydessä puhutaan nykyään huomattavasti enemmän ympäristö- ja talousasioista kuin vielä vuosikymmeniä sitten. Viime vuosina on esitelty kunnianhimoisia ympäristötavoitteita ja ennennäkemättömiä taloudellisia rajoituksia.
Vuodesta 2014 lähtien käytössä on ollut hybridivoimanlähteet, jotka ovat hyötysuhteensa puolesta jo varsin uskomattomalla tasolla. Mutta vaikka nykyiset voimanlähteet ovat huomattavasti edeltäjiään ympäristöystävällisempiä, ne ovat myös äärimmäisen kalliita, ja osittain tästä johtuen voimanlähteiden määrää on rajoitettu kovalla kädellä.
LUE MYÖS: Kimi Räikkönen oli F1-sarjan kiistakapulana 20 vuotta sitten – nämä Mika Häkkisen isän sanat osuivat naulan kantaan
Kunkin kuljettajan autossa sai kaudella 2020 käyttää sääntöjen puitteissa enää kolmea MGU-K:ta, MGU-H:ta, polttomoottoria ja turboa. Akut ja elektroniikkaohjaimet oli rajoitettu kahteen.
Tällainen maailma on täysin erilainen kuin se, jonka Ferrarin tallipäällikkö Mattia Binotto muistaa reilun 20 vuoden takaa, kun hän työskenteli tallissa ensimmäisiä vuosiaan. Binotto jos joku tietää takavuosien F1-moottoreista, sillä hän toimi vuosituhannen alussa Ferrarin moottoreista vastaavana insinöörinä, kun , ja johdattivat tallin kaikkiaan 11 MM-titteliin.