”Facebook ja tietosuoja eivät mahdu samaan lauseeseen”

– Facebook ja tietosuoja ovat keskenään niin ristiriitaisia sanoja, etteivät mahdu edes samaan lauseeseen. Me emme edes tiedä, millaisia tietoja Facebook meistä kerää ja mihin tarkoituksiin. Facebook ja Google ovat hyviä esimerkkejä ulkomaalaisomisteisista yrityksistä, joita ei eurooppalainen lainsäädäntö sido, Järvinen painottaa.

Yksityisiä vain ajatukset

Alan tunnettu asiantuntija Petteri Järvinen pohtii kotikäyttäjän tietoturvaa uudessa kirjassaan Yksityisyys – turvaa digitaalinen kotirauhasi. Hän sanoo olevansa erittäin huolestunut teknisen valvonnan ja tiedonkeruun lisääntymisestä.

– Maailmassa otetaan melkein joka päivä käyttöön jokin uusi valvontajärjestelmä eikä entisistäkään luovuta. Tämä kehitys johtaa meidät valvontayhteiskuntaan, jossa yksityisiä ovat pian enää ajatukset.

Viimeisimpiä innovaatioita teknisen valvonnan saralla on Järvisen mukaan nettikäyttäjän paikantamiseen käytettävä tekniikka.

– Tämä ihan uusi sovellus mahdollista talon tarkkuudella netinkäyttäjän paikantamisen. Sijainti selvitetään Wlan-tukiasemien avulla. Myös liikennevalvonta kehittyy, tulee uusia kameroita ja pian autoilijat saattavat huomata olevansa Gps-valvonnan piirissä. Tähänhän perustuvat esimerkiksi suunnitelmat ruuhkamaksun toteutuksesta.

Verottaja Facebookissa

Tietoja keräävät erityisesti markkinoijat, sillä he haluavat täsmämainostaa tuotteitaan oikeille asiakasryhmille. Myös viranomaiset ovat kiinnostuneet teknisen valvonnan paljastamista tiedonmuruista.

– Belgiassa esimerkiksi verottaja on ilmoittanut seuraavansa kansalaisten Facebookin käyttöä. Jos he huomaavat tietoja loistoautoista, lomamatkoista tai huvijahdeista, joihin henkilöllä ei verotietojen mukaan ole varaa, niin jatkoa seuraa. Myös muut viranomaiset kaikkialla maailmassa seuraavat tällaisia tietokantoja.

Varovaisuus on viisautta

Petteri Järvinen uskoo teknisen valvonnan lisääntymisen synnyttävän myös vastareaktion, eräänlaisen tietosuojelun.

– Tästä on tulossa samanlainen megatrendi kuin luonnonsuojelusta 1960–70-luvuilla. Silloin herättiin huomaamaan, että teollistumisella on hintansa ja nyt sama havaitaan suhteessa tietoverkkoihin. Ihmiset havahtuvat suojelemaan yksityisyyttään entistä paremmin, Järvinen uumoilee.

Järvinen itse noudattaa äärimmäistä varovaisuutta etenkin suhteessa Facebookiin ja syöttää sinne vain yleisiä ja harmittomia tietoja. Myös muita hän kehottaa varovaisuuteen.

– Nettikäyttöään voi muuttaa käyttämällä oman koneen ip-osoitteen salaavia anonyymipalveluja. Myös käteistä kannattaa käyttää korttien sijaan ja kieltäytyä kaupparyhmien etukorteista. Tällaisia valintoja voi tehdä, mutta ne vaativat hieman taitoa, viitseliäisyyttä ja rahaa. Joku voi pitää neuvoani vainoharhaisuutena, mutta sitä voi arvioida vasta 10–15 vuoden kuluttua. Tosiasia on, ettei meillä ole aavistustakaan siitä, millaiset tekniset sovellukset ovat silloin käytössä tai mitä laki silloin sanoo tietoturvasta.