Kansainvälinen F1-media oli Imolassa ajetun Emilia-Romagnan GP:n jälkeen täynnä ylistyslauluja Mercedekselle. Eikä ihme, sillä Mercedes varmisti kauden viidennellä kaksoisvoitollaan ennätyksellisen seitsemännen peräkkäisen valmistajien maailmanmestaruuden.
LUE MYÖS: Imolassa sattui turva-auton aikana hämmentävä vaaratilanne: Kimi Räikkönen hoiti homman esimerkillisellä tavalla, toisesta kuskista ei voi sanoa samaa
LUE MYÖS: Kimi Räikkösen raivoisa reaktio tiimiradiossa paljasti todelliset tunteet – tieto turva-autosta lennätti kirosanan selvällä suomen kielellä
Lewis Hamiltonin kauden yhdeksäs voitto oli yhdistelmä taitoa ja tuuria. Britti venytti ensimmäisen stinttinsä huomattavasti muita kärkimiehiä pidemmäksi ja ajoi ratkaisevilla hetkillä huikeita kierroksia. Sopivasti osunut virtuaalinen turva-auto oli kuin piste i:n päälle.
Toiseksi sijoittuneella Valtteri Bottaksella asiat eivät sen sijaan menneet yhtä putkeen. Bottas onnistui lyömään Hamiltonin aika-ajoissa ja lähtökiihdytyksessä, mutta toisella kierroksella auton kääntölevyihin tarttui Sebastian Vettelin etusiiven päätylevystä irronnut pala, joka hidasti Bottaksen vauhtia useita kymmenyksiä kierrosta kohden.
Viime vuonna Bottas sai olla se, joka sinetöi Mercedeksen tallimestaruuden, nyt oli Hamiltonin vuoro.
– He ovat rauhallinen, keskittynyt, kypsä ja äärimmäisen hyvin öljytty kone. Heillä on kaikki kohdallaan, paitsi Valtteri Bottaksen tuuri, ex-kuljettaja Martin Brundle sanailee Sky Sportsin kolumnissaan.
– Seitsemäs peräkkäinen valmistajien mestaruus on teko, joka jää historiaan, mutta myös Hamiltonin voitto oli pienimuotoinen mestariteos sellaisena päivänä, kun hän oli sekä Bottaksen että Max Verstappenin takana ensimmäisen kierroksen jälkeen, pitkän linjan italialaistoimittaja Umberto Zapelloni sanailee blogissaan.
Saksalaisen Autobildin Bianca Garloff ja Ralf Bach nostavat esiin Mercedeksen tallipäällikön Toto Wolffin ja vertaavat tätä Jean Todtiin, joka johdatti Ferrarin vuosituhannen vaihteessa kuuteen peräkkäiseen mestaruuteen. Garloffin ja Bachin mielestä sekä Wolff että Todt vetävät tiukkaa, täsmällistä linjaa mutta ovat myös hyviä motivoimaan ihmisiä.
– Silti heidän lähestymistapansa ovat täysin erilaiset. Todt toi kuria ja järjestystä ennen niin kaoottiseen Maranelloon. Hän ansaitsi arvostusta auktoriteetilla ja pelolla kiellettyään esimerkiksi punaviinin lounaalta kilparadoilla. Hän johti, muut soittivat. Wolff pitää enemmän harmoniasta. Hän uskoo, että pienet tekijät vaikuttavat tehtaan ilmapiiriin, jonka avulla talli saa lopulta kaiken irti kaikista työntekijöistään. Mercedes on tehnyt tätä seitsemän vuotta putkeen, ja siitä heidän F1-tallissaan on kyse.
Etenkin Italiassa pantiin merkille, että Hamilton voitti tallilleen ennätyksellisen mestaruuden radalla, jolla hänen suuri sankarinsa Ayrton Senna sai surmansa 26 vuotta sitten.
– Lewis dominoi Senna-radalla ja jättää Bottaksen taakseen ja Verstappenin hiekalle. Ja Ferrari taputtaa kaukana takana, Corriere della Seran Daniele Sparisci kirjoittaa.
Ferrarin sisäpiiriläisiin lukeutuva Leo Turrini kääntää myös ferrarilaisittain veistä haavassa ja muistuttaa blogissaan, millä virallisella nimellä Mercedeksen historiallisen saavutuksen näyttämö tunnetaan: Autodromo Internazionale Enzo e Dino Ferrari.
– Voittajat juhlivat, häviäjät selittelevät. Mercedeksellä on kaikki syyt juhlia saavutustaan, johon he ylsivät Enzo ja Dino Ferrarin mukaan nimetyllä radalla. Häviäjät selittelevät, mutta minulla on epäilys. Mahtaako Ferrarin puheenjohtaja John Elkann ymmärtää, oltuaan Imolassa paikan päällä, miten suuren määrän resursseja Ferrari on tuhlannut viimeisten 10 vuoden aikana?
Ferrarilla "ei syytä huoleen"
Vaikka Ferrari oli taas kerran kaukana Mercedeksestä, kyseessä oli toinen viikonloppu peräkkäin, kun SF1000-auton vauhdista oli jotain hyvää sanottavaa.
– Portugalin GP:n neljänteen sijaan verrattuna Charles Leclercin viides sija saattaa näyttää askeleelta taaksepäin, mutta Ferrari näytti omaksuneen autoon tehdyt parannukset siitäkin huolimatta, että nyt ajettiin radalla, joka ei välttämättä sovi auton ominaisuuksille, Motorsportin Roberto Chinchero kirjoittaa.
La Gazzetta dello Sportin Mario Salvini viittaa omassa arviossaan Sebastian Vettelin radioviestiin kilpailun jälkeen.
– On kaikille selvää, mitä Ferrari haluaa ottaa mukaan Imolasta – radioviestin, jossa sanottiin ”älkää olko huolissanne”.
Vettel jäi sunnuntaina 12:nneksi. Hän ei tälläkään kertaa tehnyt asioita helpoksi itselleen aika-ajoissa oltuaan lauantaina 14:s. Sunnuntain kilpailun pilasi osittain ensimmäinen varikkopysähdys, joka kesti 10 sekuntia normaalia pidempään.
Tallipäällikkö Mattia Binotto syytti pistesijan menettämisestä juuri tätä epäonnistunutta varikkokäyntiä, mutta lehdistössä tallin strategiakin sai oman osansa kritiikistä.
Sijoitus olisi voinut olla huomattavastikin parempi, mikäli Vettel olisi saanut tahtonsa läpi ja venyttänyt ensimmäistä stinttiään 10–15 kierroksella. Nyt Vettel otettiin sisään 39. kierroksella, ja hänelle vaihdettiin kovat renkaat. Vettel itse olisi halunnut pysähtyä myöhemmin ja vaihtaa suoraan pehmeille renkaille.
Tämä olisi voinut olla käänteentekevä päätös, sillä radalle tuli turva-auto 51. kierroksella, ja Vettel otettiin tuolloin jo toistamiseen sisään. Ja hänelle vaihdettiin ne alun perin toivotut pehmeät renkaat.
– Vettel on parantanut ajamista, mutta Ferrarin strategia- ja varikkoryhmällä on paljon analysoitavaa, Michael Zeitler kirjoittaa Autobildissä.
– Ferrarin toinen virhe tuli turva-auton aikana. Silloin Vettel olisi pitänyt jättää radalle, Auto Motor und Sportin Andreas Haupt arvioi.
– Ferrari olisi voinut saavuttaa enemmän, Umberto Zapelloni tiivistää lyhyesti.
Oikea kilparata
Paluu Imolan radalle tuotti varsin tapahtumarikkaan mutta ei kovin viihdyttävää kilpailua. Radan profiili on nykymuodossaan sellainen, ettei ohituspaikkoja juuri ole. Lisäksi rata on nykyautoille kovin kovin kapea.
– Imola on sensaatiomainen rata nopealle kierrokselle, mutta ruuhkassa ne, jotka ajavat muiden takana likaisessa ilmassa, menettävät valtavan määrän downforcea. Ja kun rata on kapea, takaa-ajajat eivät voi välttää likaista ilmaa hakemalla muita ajolinjoja, Andreas Haupt harmittelee.
– Oli upeaa käydä taas Imolassa. Rata näytti mahtavalta ja teki meidät ylpeiksi. Mutta ellemme ole ensi vuonna taas tällaisessa tilanteessa, en usko, että palaamme kovin pian, Martin Brundle arvelee.
Leo Turrinille F1:n paluu Imolaan oli kaikin tavoin koskettava, mutta hänkin myöntää, ettei rata nykymuodossaan ole ehkä kaikkein toimivin nykyaikaisille F1-autoille.
Mutta.
– Ainakin tämä on oikea kilparata, jota ei ole tehty algoritmien pohjalta tietokoneella.