Ex-vanginvartija Mikko Kiiskilän ura päättyi jengiepäilyihin: "Sellaista vastaan ei pysty puolustautumaan"

Vaikka epäilyt olivat raskaita, Kiiskilän tietämän mukaan niistä ei koskaan tehty rikosilmoitusta. Hän sen sijaan veti tilanteesta omat johtopäätöksensä ja irtisanoutui.

– Tykkäsin työstäni tosi paljon, mutta koin, ettei millään tekemälläni olisi enää ollut merkitystä. Menetin kaiken luottamukseni organisaatioon enkä halunnut enää mistään hinnasta työskennellä siellä.

"Päivittäinen työ selviytymistaistelua"

Kiiskilä kokee, että hänestä haluttiin eroon, mutta hän ei ole varma, miksi. Vartijauransa loppupuolella hän toimi julkisten esiintymisten lisäksi Helsingin vankilan varatyösuojeluvaltuutettuna ja Vankilavirkailijain liiton luottamusmiehenä.

Kiiskilä kertoo huomanneensa ongelmia muun muassa vankilan johtamiskulttuurissa sekä nähneensä seksuaalista häirintää ja työpaikkakiusaamista. Hän sanoo joutuneensa myös itse kiusaamisen kohteeksi parina viimeisenä vartijavuotenaan.

– Viimeisinä vuosina yhteistyö työnantajan kanssa muuttui hankalammaksi. Olin vaikea ja haastoin paljon. Minua yritettiin vaientaa ja ignoorata, mikä sai minut vain innokkaammin selvittämään asioita.

Lue myös: Henkilökuntavajaus tehnyt yhä useammista vankiloista pelkkiä rikollisvarastoja – rahapula uhkaa jo turvallisuutta

Vuosien varrella koulutetun työvoiman puute, resurssipula, kiire ja lisääntyneet työtehtävät olivat Kiiskilän mukaan tehneet päivittäisestä työstä Helsingin vankilassa "selviytymistaistelua". 

Tilasta teki tiukkaa ja selleihin, jotka olivat nykystandardien mukaan liian pieniä yhdelle vangille, majoitettiin kaksi vankia, hän kertoo.

Myös vankiaines muuttui, kun vakavista rikoksista tuomittuja ja jengiläisiä siirrettiin muihin vankiloihin ja heidän tilalleen tuli lyhyitä tuomioita istuvia vankeja.

– Menosta tuli entistä levottomampaa. Lyhytaikaisia vankeja on hyvin vaikea motivoida kuntoutukseen tai työtoimintaan. Kuten sanotaan, lyhyen tuomion aikana ei opi lusimaan.

Kiiskilän mukaan monet lyhytaikaisista vangeista tarvitsisivat vankilan sijaan päihdekuntoutusta.

– Heillä on paljon päihde- ja mielenterveysongelmia ja terveysongelmia ylipäänsä. Kyllä välillä tuntui, että työvuorossa tärkein työ oli pitää heidät hengissä.

Miksi tietoja säilöttiin vuosia?

Kouluttamattoman työvoiman määrää Helsingin vankilassa Kiiskilä kuvaa "järkyttävän isoksi". Vanginvartijana voi työskennellä kesätyöntekijänä tai sijaisena ilman alan koulutusta yhteensä kaksi vuotta.

Alan heikko vetovoima ja palkkaus harmittavat Kiiskilää. Hän kertoo olevansa Riselle myös paljosta kiitollinen sekä pitäneensä työstään viimeiseen päivään asti, vaikka se vuosien varrella muuttui raskaammaksi ja kuormittavammaksi.

– Tällä vankimäärän kasvulla Suomeen tarvittaisiin ehdottomasti uusia vankiloita, mutta ongelmana on, että niihin tarvittaisiin myös henkilökuntaa. Näyttää siltä, että tilannetta ei ole osattu ennakoida, vaikka vankilat ovat olleet täyttymässä vuosikausia ja Sörkka esimerkiksi on ollut yliasutuksessa ties kuinka pitkään, Kiiskilä sanoo.

Yrittäessään saada tietoja tapauksestaan Kiiskilälle selvisi, että Rise oli tehnyt tietosuojavaltuutetulle tietoturvaloukkausilmoituksen omasta toiminnastaan. STT:n näkemässä asiakirjassa Rise myöntää, että Kiiskilästä saatuja tietoja oli säilytetty liian kauan ja ne olisi pitänyt tuoda virkamiesoikeudelliseen prosessiin paljon aikaisemmin – mihin niitä ei lopulta koskaan tuotu.

Kiiskilä on pyytänyt tietosuojavaltuutettua arvioimaan, säilöökö Rise esimerkiksi vangeilta saamiaan tietoja työntekijöistään lainvastaisesti.

– Minun tapauksessani puhutaan lähes kymmenestä vuodesta. Sinä aikana tietoja olisi pitänyt käyttää tai sitten ne olisi pitänyt hävittää. Miksi niitä hillottiin kymmenen vuotta, hän ihmettelee.

Mikko Kiiskilä oli Rikospaikan vieraana. Koko Rikospaikan jakso katsottavissa MTV Katsomossa.

2:12Henkilökuntavajaus tehnyt yhä useammista vankiloista pelkkiä rikollisvarastoja – rahapula uhkaa jo turvallisuutta