Europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari (sd.), Henna Virkkunen (ok.) ja Merja Kyllönen (vas.) näkevät presidentti Sauli Niinistön toissapäiväisen puheen ennen kaikkea kansalaisten ja kansanedustajien herättelynä.
– Tämä tilanne aidosti haastaa kaikki oikeudelliset ja inhimilliset kysymykset ja kaiken sen, mitä me olemme sopineet ja mihin olemme tottuneet. Presidentin puheesta voi olla montaa mieltä, mutta hänet tuntien arvioisin, että se oli aika lailla juristin puheenvuoro. Poliitikkojen on nyt sitten löydettävä niitä inhimillisiä ratkaisuja, Merja Kyllönen toteaa aamun Huomenta Suomessa.
Henna Virkkusen mukaan presidentti peräänkuulutti puheessaan ennen kaikkea, että Eurooppa tarvitsee eurooppalaisia yhteisiä ratkaisuja. Näitä puheenvuoroja on käytetty jo ennenkin paljon.
– EU ei ole yhteisesti kyennyt tähän haasteeseen vastaamaan. Päätöksiä on tehty, niitähän tehtiin viimeksi syksyllä, mutta niiden toimeenpano ontuu erittäin pahasti. Olemme sen takia erittäin ison uskottavuus kriisin edessä, Virkkunen sanoo.
8:32
Liisa Jaakonsaari kritisoi presidentin valtiopäivien avajaispuhetta siitä, että presidentti olisi saanut kiittää enemmän henkilöitä, jotka työskentelevät Suomessakin koko Eurooppaa kohdanneen siirtolais- ja pakolaiskriisin keskellä. Lisäksi Jaakonsaaren mukaan presidentin puheesta sai sävyn, että Suomi ja Eurooppa ovat kärsijöitä
– Kyllähän se kärsimys on siellä missä on sodat. Ja kärsimykset siellä mistä lähdetään, Jaakonsaari toteaa.
Uusia päätöksiä tarvitaan
Ennusteiden mukaan tänä vuonna entistä suurempi joukko ihmisiä pyrkii Eurooppaan. Virkkunen sanookin, että EU-valtioiden pitäisi toimeenpanna syksyiset päätökset mahdollisimman nopeasti.
– Turvapaikanhakijoiden tasaisempi jako, ulkorajojen valvonta, järjestelykeskuksien perustaminen Kreikassa. Nämä ovat jääneet puolitiehen. Uusia päätöksiä joudutaan myös tekemään, mm. Dublin-asetusta valmistellaan, virkkunen luettelee
Kyllösen mukaan EU:ssa on valuvika. Kukaan ei valvo, että päätökset toimeenpannaan. Kukaan ei lisäksi seuraa päätöksien toteutumista pitkäjänteisesti.
– Pitäisi olla jotain sanktioita, jos ei noudateta päätöksiä. Tämä on suomalaisten näkökulmasta hankalaa. Me olemme tottuneet, että sääntöjä noudatetaan ja nyt ei niin tehdä, Kyllönen lisää.
– Iso kysymys on se, miten asioita hoidetaan pakolaisleireillä. Leireiltä puuttuu tällä hetkellä arvioiden mukaan jopa 60 prosenttia rahoituksesta. Minua ei ihmetytä, että ihmiset lähtevät sieltä. Miten luodaan lailliset, fiksut toimivat reitit, jotta järjestäytynyt rikollisuus ei enää hyödy tästä. Salamatkustaminen on suurempi liiketoimi kuin huumekauppa tällä hetkellä ja se on iso ongelma, Kyllönen muistuttaa.
Katso aamun keskustelu artikkelin yläpuolelta. Alla presidentti Sauli Niinistön puhe.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.