Vasemmiston presidenttiehdokas Merja Kyllönen kritisoi Niinistön puheita tolkun ihmisistä

"Koirani ovat hiukan erikokoisia kuin Lennu"

Kotonaan Kainuun Suomussalmella Merja Kyllösellä (vas.) puolisoineen on neljä isokokoista koiraa: kaksi leonberginkoiraa, yksi saksanpaimenkoira ja yksin pyreneittenmastiffi. – Ne ovat hiukan erikokoisia kuin (Sauli Niinistön koira) Lennu, naurahtaa Kyllönen. Suurikokoisten lemmikkien pitäminen presidentinviran aikana olisikin Kyllöselle mietinnän paikka. – Ne ovat tosissaan kokoluokaltaan ihan toisenlaisia, ja täytyisi varmaan jonkinlainen farmi perustaa siinä vaiheessa, Kyllönen tuumii. Kolme koirista on valittu itse. Yksi leonberginkoirista on sen sijaan niin sanottu rescue-koira, joka tarvitsi uutta kotia pikaisesti. – Pidän eläimistä kaiken kaikkiaan, mutta koirat ovat olleet aina sydäntä lähellä. Meillä on ollut vuosien varrella myös paljon tällaisia rescue-koiria. Koiria on siis tullut myös vaikeiden taustojen kautta. "Opiskeluvalinta oli käännekohta" Kyllösen mukaan yksi hänen elämänsä käännekohdista liittyy opiskeluvalintoihin. Kyllönen päätti lukion jälkeen 1990-luvulla, ettei ota vastaan tarjottua peruutuspaikkaa fysioterapeuttikoulutuksessa Mikkelissä Etelä-Savossa. Sen sijaan Kyllönen jäi jatkamaan töitä vanhusten hoitokotiin Suomussalmella. Noin puolta vuotta myöhemmin hän päätti lähteä opiskelemaan bioanalyytikoksi Pohjois-Pohjanmaalle. – Päädyin Ouluun opiskelemaan sekä sitä myöten opiskelijapolitiikkaan ja lopulta tähän tilanteeseen, missä nyt olen. Olen kulkenut tietynlaisen polun opiskelijapolitiikasta kuntapolitiikkaan, maakuntapolitiikkaan, valtakunnanpolitiikkaan, europarlamenttiin, Kyllönen luettelee.

Kyllönen kritisoi kansainvälisten areenoiden voimannäyttöä ja kutsuu sitä "aikuisten miesten öyhötykseksi". Hän sanoo viittaavansa lähinnä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajaan Kim Jong-unin uhoamiseen. Kyllösen mukaan "öyhöttämistä" on kuultu myös Turkin, Puolan ja Unkarin suunnalta.

– Istuva presidentti Sauli Niinistö ei ole todellakaan pahin esimerkki tässä asiassa, mutta ei hänkään ole lähtenyt rauhanomaista dialogia avaamaan. Dialogin rakentaminen on selvästi vaikea tehtävä, erityisesti tässä maailmanajassa, sanoo Kyllönen STT:n haastattelussa.

Hän katsoo, että suomalaisten tulevaisuuteen vaikuttavat suurimmin globaalit kysymykset: esimerkiksi ilmastonmuutos sekä siihen tiiviisti liittyvät kehitysyhteistyö ja pakolais- ja maahanmuuttokysymykset.

– Näen, että presidentin roolina on toimia vahvasti kansainvälisen dialogin avaajana.

"Linja myötäilee maahanmuuttokriittisiä"

Kyllösen mielestä Suomen maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelu on pantava uusiksi ja presidentin on otettava vahvemmin arvojohtajan rooli. Kritiikkiä saa esimerkiksi presidentti Niinistön käyttämä ilmaisu "tolkun ihmisistä".

Presidentti Niinistöä uskallettava haastaa Presidenttiehdokas Merja Kyllönen (vas.): "Istuvan presidentin Niinistön asema on vahva ja kansalaiset hänestä tykkäävät. Toisaalta se on todella ymmärrettävää ja loogista: kun ajat ovat haastavat, niin halutaan, että jokin asia on vakaa ja pysyy. On todella vaikeaa haastaa Niinistö siten, että asetelmat muuttuisivat merkittävästi. Toisaalta en näe, että vaaleissa mikään olisi ikinä selvää ja varmaa. Myös meistä vastaehdokkaista on kiinni, osaammeko – ja onko meillä tahtoa – herättelevään keskusteluun." Presidentin valtaoikeudet pääosin linjassa Kyllönen: "Pääsääntöisesti olen tyytyväinen valtaoikeuksien kokonaisuuteen. EU:n puolustusyhteistyön kehittymistä on kuitenkin tarpeen pitää silmällä: jos siellä tullaan ratkaisuihin, jotka vievät meitä entistä enemmän sotilaallisen puolustuksen ja ulkopolitiikan unioniin, niin on avattava keskustelu siitä, että presidentin on oltava mukana puolustusvuoropuhelussa. Ei niin, että päädymme siihen tilanteeseen, että arvostelemme presidenttiä siitä, että hän olisi vastoin valtaoikeuksiaan puuttunut Eurooppa-asioihin." Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asemaa vahvistettava Kyllönen: "Keskustelu on kuoletettu siihen pisteeseen, että ei voida auttaa, laitetaan rajat kiinni, vedetään pipot silmille ja uskotaan, että maailman ongelmat sillä ratkeavat. Kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna meidän pitäisi pystyä rakentamaan enemmän laillisia reittejä ihmisille Eurooppaan, eikä antaa salakuljettajille valtaa. On ihan selvää, että kansainvälisten sopimusten tarkastelua tarvitaan, mutta enemmän ihmisoikeusnäkökulmasta: että palvelevatko ne sitä tarkoitusta, että hädänalaisia autetaan – ei niin, että katsotaan pelkästään euroja."

– Nykyinen poliittinen linja myötäilee pitkälti maahanmuutto- ja pakolaiskriittistä toimijajoukkoa. Puhutaan tolkun ihmisistä, ikään kuin olisi olemassa toimijoita, jotka eivät olisi riittävästi kartalla asioista tai tiedä, mistä puhutaan. Lähden siitä, että ihmisyys ja toisen ihmisen kunnioittaminen eivät ole asioita, joilla lähdetään tekemään kauppaa.

Kyllösen mukaan nyt on huolehdittava siitä, ettei vastakkainasettelu kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä syvene. Turvapaikanhakijoiden ja sotapakolaisten sijaan hyvinvointiyhteiskunnan suurin uhka ovat hänen mielestään niin kutsutut veropakolaiset.

– Vastakkainasettelun rakentaminen (ihmisryhmien välille) on todella helppoa, koska usein vastapuolella on kasvoton raha, jota vastaan ei pysty nousemaan. Heikossa asemassa olevan ihmisen on helpompi löytää vastakappale toisesta heikossa asemassa olevasta – ja ajatella, että tuo tuli syömään minun puurokulholtani.

"Venäjästä halutaan tehdä yksin se mörkö"

Kyllösen mielestä Suomi on liian kallellaan sotilasliitto Natoon, esimerkiksi muutama vuosi sitten tehdyn isäntämaasopimuksen myötä.

Sopimuksen tarkoituksena on helpottaa käytännön järjestelyjä, jos Nato-joukkoja saapuu harjoittelemaan Suomen tai Ruotsin alueelle, ja se koskee myös mahdollista kriisiajan tilannetta.

Kyllösen mielestä sopimus ei ole edistänyt rakentavaa ja rauhanomaista vuoropuhelua Itämeren alueella.

– Tämä oikeastaan kuvastaa tätä aikaa, kun rakennetaan uhkakuvia. Venäjästä halutaan tehdä yksin se mörkö, joka on joka suuntaan näyttämässä voimaa, kun olemme myös (itse) isäntämaasopimuksen ja Natoon kallellaan olemisen kautta lisänneet jännitteitä.
Ruotsin valtiopäivät hyväksyi isäntämaasopimuksen selvin äänin 291–21. Vastustajiin kuului muun muassa Ruotsin vasemmistopuolue.

Suomessa sopimus hyväksyttiin hallituksen ja presidentin päätöksellä. Kyllönen olisi valmis avaamaan asian ja viemään sen eduskunnan käsiteltäväksi.

– Kansalaisilla olisi tällöin mahdollisuus tietää, mistä on kysymys ja mihin meidät on sidottu ja velvoitettu.