Euroopan oikeusasiamiehelle kantelut sähköpostiin

Söderman esitti kolmannen vuosikertomuksensa tänään Strasbourgissa parlamentin täysistunnolle. Hän kertoi kantelujen määrän olevan kasvussa, mutta vain pieni osa niistä kuuluu oikeusasiamiehen toimivaltaan. Söderman sanoi parlamentille tarvitsevansa lisää resursseja, jotta kaikki kantelut ehdittäisiin käsitellä siedettävässä ajassa. Myös Amsterdamin sopimuksen oikeusasiamiehelle tuomat uudet tavoitteet merkitsevät lisätöitä. Toimiston tavoitteena on käsitellä jokainen valitus vuoden kuluessa siitä kun se on jätetty. Tähän tavoitteeseen Södermanin mukaan ei päästy viime vuonna 30 tapauksessa.

Oikeusasiamiehet yhteistyöhön

Oikeusasiamies ja kansalliset oikeusasiamiehet ovat aloittaneet yhteistyön. Tavoitteena on luoda verkosto, joka käsittelee asioita jotka voitaisiin ratkaista jo kansallisella tasolla. Tällaisia kanteluja olisivat ne, jotka koskevat lain soveltamista jäsenmaissa. Näitä hakemuksia tulee Euroopan oikeusasiamiehen toimistoon Strasbourgiin lukuisia ja nykyisin ne on siirretty parlamentin vetoomusvaliokunnan käsiteltäviksi. EU:n toimielinten hallinnon parantamiseksi Söderman esittää, että elimet laatisivat hallinnolliset menettelytapasäännöt. Näin paitsi kansalaiset myös virkamiehet tietäisivät, mitä hallinnolta odotetaan.

Euroopan oikeusasiamiehelle tehtiin viime vuonna 1067 kantelua. Se merkitsee noin 40 prosentin kasvua edelliseen vuoteen. Tosin niiden kantelujen määrä, jotka on voitu ottaa käsittelyyn, on kasvanut selvästi hitaammin. Söderman on myös omasta aloitteestaan käynnistänyt tutkimuksen edistääkseen avoimuutta. Hän on jättänyt parlamentille julkisuussääntöjä käsittelevän erityiskertomuksen. Söderman esitti 14:lle yhteisön toimielimelle ja laitokselle suositusluonnoksia asiakirjojen julkisuutta koskeviksi säännöiksi. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Euroopan oikeusasiamies esitti erityiskertomuksen.

Södrmanille tuli kiitosta

Södermanin erityskertomusta käsiteltiin parlamentissa vuosikertomuksen yhteydessä ja siitä laati vetoomusvaliokunnassa mietinnön Astrid Thors (r.). Söderman sai kiitosta parlamentissa sekä Thorsilta että brittiedustaja Edward Newmannilta, joka laati vuosikertomuksesta mietinnön. Newman kiitteli oikeusasiamiestä perusteellisesta työstä. Hän mainitsi erityiskiitoksella oikeusasiamiehen ripeän toiminnan asioiden käsittelyssä. Vetoomusvaliokunnan mietinnössä pidettiin oikeusasiamiehen tekemää erityiskertomusta EU:n toiminnan julkisuutta edistettäessä erittäin tärkeänä. Mietinnön mukaan hyvän hallinnon vähimmäismääritelmään kuuluu asiakirjojen saatavuus. Mietinnössä katsotaan, että Södermanin aloite on johtanut siihen, että julkisuussäännöt on laadittu suurimpaan osaan EU:n toimielimistä ja laitoksista. Vain yhteisöjen tuomioistuin on edelleen ilman julkisuussääntöä, mutta sielläkin asia on jo työn alla.