Euroon siirtyminen ei vielä huoleta kuluttajia

Nämä tiedot ilmenevät Kaupan Keskusliiton, Luottokunnan ja Suomen Pankkiyhdistyksen kesällä 2001 toteuttamassa kvalitatiivisesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten tietoja maksukorteista, maksukortteihin liittyviä asenteita ja maksukorttien käyttöä. Tutkimus koostui 15 syvähaastattelusta ja 5 ryhmäkeskustelusta, joihin osallistui yhteensä 56 henkilöä eri puolilta Suomea.

Tutkimukseen osallistuneiden tiedot maksukorteista tai korttien erityispiirteistä eivät ole kovin kattavat siitä huolimatta, että suomalaiset ovat korttien käyttäjinä maailman kärkiluokkaa. Maksukortit osataan usein luokitella pankkikortteihin, luottokortteihin ja muihin maksamiseen kelpaaviin kortteihin, mutta tarkempaa korttien ryhmittelyä tai eri korttityyppien ominaispiirteitä ei juuri tunneta.

Maksukorttien käytön aktiivisuuteen vaikuttavat tutkimuksen mukaan lukuisat sisäiset ja ulkoiset tekijät. Yksilötasolla maksutavan valintaan vaikuttavat keskeisesti kortteihin ja korteilla maksamiseen liittyvät mielikuvat, asenteet ja uskomukset, mutta myös maksutilanteella, ostopaikalla ja ostosten koolla sekä muilla ulkoisilla tekijöillä on oma merkityksensä.

Rahanvaihtojakson helpottamista ei ole mietitty

Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millaista suomalaisten maksukäyttäytyminen on euroon siirryttäessä ja minkä verran pankkikortteja, luottokortteja ja muita maksamiseen kelpaavia kortteja aiotaan käyttää silloin, kun kahta käteisvaluuttaa käytetään samanaikaisesti kahden kuukauden ajan vuoden 2002 alussa.

Tutkimuksessa ilmeni, että vuodenvaihteen maksutilanteita ei vielä tässä vaiheessa ollut ajateltu juuri lainkaan, koska ajankohta koettiin vielä kaukaiseksi. Käytännön ongelmatilanteita ei ollut mietitty, eikä pohdittu sitä, miten maksutilanteita voitaisiin helpottaa rahanvaihtojaksolla joko yksilökohtaisella tai yhteiskunnallisella tasolla.

Suurin ero haastateltavien välille muodostui sen suhteen, miten uuteen valuuttaan aiotaan totuttautua vuoden 2002 alussa. Osa ihmisistä aikoo maksaa kaiken kortilla, koska tällä tavoin maksaminen on heidän mukaansa helpompaa, ostot kirjautuvat tehokkaasti muistiin ja virheet voidaan vielä jälkikäteen jäljittää ja korjata. Osa ihmisistä puolestaan aikoo maksaa kaiken käteisellä, jotta uusi valuutta tulee mahdollisimman nopeasti tutuksi.

Korttien käyttöön liittyy yllättävän erilaisia tunteita

Suuri osa tutkimukseen osallistuneista pitää pankkikortin, luottokortin tai muun maksamiseen kelpaavan maksukortin käyttöä on hyvin arkipäiväisenä asiana. He kokevat maksukorttien helpottavan elämää sekä tarjoavan etuja ja joustavuutta. Yllättäen korttimaksamiseen liittyy myös vahvoja tunteita aina ylpeydestä nolouteen.

Kortilla maksaminen herättää ylpeyden tunnetta siksi, että sen koetaan monien kuluttajien mielestä kertovan siitä, että heihin luotetaan tai että he ovat "riittävän varakkaita" saadakseen maksukortin. Helpotuksen tunne liittyy lähinnä arkisiin ostostilanteisiin; kortti pelastaa tilanteessa, joissa käteinen on päässyt loppumaan. Riemua puolestaan koetaan silloin, kun kortti auttaa hankkimaan jotakin, mitä halutaan tai joka on yllättävän edullista, vaikka lompakossa ei juuri silloin olisi käteistä.

Osa suomalaisista kokee noloutta maksukortteja käyttäessään, koska he kokevat kortilla maksamisen olevan merkki rahattomuudesta. Nolouden tunnetta liittyy pääasiassa luottokortteihin, joita koetaan käytettävän etenkin silloin, kun pankkitilillä ei ole katetta. Epävarmuuden tunnetta koetaan lähinnä silloin, kun ihmiset eivät ostotilanteissa tiedä tarkasti tilinsä saldoa, katetta tai jäljellä olevaa luoton määrää.

Myös ulkoiset tekijät ohjaavat maksukorttien käyttöä

Visa

Maksukortteihin suhtautumisen lisäksi kuluttajien korttimaksamiseen vaikuttavat lukuisat ulkoiset muuttujat. Tutkimuksessa nousi esiin kolme keskeistä tekijää, jotka ovat ostosten koko, ostopaikka ja maksutilanne. Kaikki kolme ovat hyvin luonnollisia, mutta samalla keskeisiä maksukäyttäytymistä ohjaavia tekijöitä.

Ostosten koko määrittelee maksutapaa eniten juuri pienissä ja suurissa ostoksissa. Alle 30 markan ostokset maksetaan useimmiten käteisellä ja yli 500 markan ostokset useimmiten kortilla. Tällä välillä ilmenee runsaasti hajontaa sen suhteen, maksetaanko ostokset käteisellä vai kortilla. Nämä tiedot ilmenevät myös Suomen Pankkiyhdistyksen toukokuussa 2001 julkaisemasta kvantitatiivisesta tutkimuksesta (Säästäminen ja luotonkäyttö).

Ostopaikassa määräävä tekijä tuntuu olevan se, millaisessa myymälässä ostoksia tehdään. Suurissa myymälöissä ja omassa lähikaupassa voidaan käyttää joko käteistä tai maksukorttia, mutta pienissä liikkeissä maksetaan mieluiten käteisellä. Lisäksi maksutilanteella on vaikutusta maksutavan valintaan. Tilin saldo maksuhetkellä, mahdollinen jono kassalla ja muut maksutilanteen arkiset asiat vaikuttavat siihen, käytetäänkö maksutilanteessa käteistä vai korttia.

(MTV3)