EU-vaalit kiinnostavat: Poikkeuksellisen paljon kansanedustajia ja kovia nimiä ehdolla

Suomelle on nyt jaossa 15 paikkaa ja se tarkoittaa kaksi meppiä enemmän kuin vuoden 2019 EU-vaaleissa. Toisen näistä paikoista Suomi sai jo tämän vaalikauden alussa Iso-Britannian EU-eron myötä. 

Nyt Suomi saa vielä yhden lisäpaikan parlamenttipaikkojen uudelleenjaon takia.

Puolueilla on enää kuukausi aikaa asettaa korkeintaan 20 henkilöä ehdolle. Ehdokashakemukset on jätettävä Helsingin vaalipiirilautakunnalle viimeistään 30 huhtikuuta ennen iltapäiväneljää.

EU-vaalit eroavat muista vaaleista siinä, että koko Suomi on yksi vaalipiiri, eli kaikille äänestäjille on samat ehdokkaat riippumatta asuinkunnasta.

Suomella tällä hetkellä 14 meppiä

Kokoomuksella ja vihreillä on molemmilla 3 europarlamentaarikkoa. 

Kokoomuksen Henna Virkkunen ja Sirpa Pietikäinen hakevat jatkopaikkaa - vihreistä ainoastaan Ville Niinistö.

Petri Sarvamaa (kok.) siirtyy kesäkuun alussa Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen ja jättää tämän vuoksi EU-parlamentin. 

Vihreiden Heidi Hautala ja Alviina Alametsä eivät enää asetu ehdolle. 

SDP:llä, perussuomalaisilla ja keskustalla on kaikilla 2 meppiä. 

SDP:n Eero Heinäluoma ja keskustan Elsi Katainen pyrkivät jatkoon. 

Miapetra Kumpula-Natri (sd.) siirtyy eduskuntaan, kun parlamenttikausi päättyy.

Mauri Pekkarinen (kesk.) ei hae jatkokaudelle.

Perussuomalaiset ei sen sijaan huoli Teuvo Hakkaraista ehdokkaaksi, vaikka hän itse haluaisi sitä, virallista syytä tälle ei ole annettu. Pirkko Ruohonen-Lernerin jatkosta ei ole vielä tietoa.

Vasemmistoliitolla ja RKP:llä on molemmilla yksi meppi. Silvia Modig (vas.) ja Nils Torvalds (r.) jättävät molemmat europarlamentin.

Nykyisistä mepeistä siis ainakin 8 ei enää asetu ehdolle, ja kisa paikoista on kova.

Ketä komeilevat listoilla?

Tänä vuonna nähdäänkin tämän takia paljon kansanedustajia ja tunnettuja poliitikkoja puolueiden listoilla. 

Näistä voidaan nostaa kaksi nykyistä puoluepuheenjohtajaa nimittäin vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. 

Molemmat ovat kertoneet luopuvansa puheenjohtajuudesta puolueensa seuraavissa puoluekokouksissa.

Ehdokkaina nähdään myös entisiä puolueiden puheenjohtajia kuten keskustan Katri Kulmuni ja vihreiden Maria Ohisalo.

Myös keskustan entinen ministeri Mika Lintilä ja vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne pyrkivät Brysseliin.

SDP:n ehdokkaista voi mainita istuvan kansanedustajan ja entisen ministerin Maria Guzeninan.

Kokoomuslaisista suurelle yleisölle ehkä tunnetuimpia ovat puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri ja toimittaja Susanne Päivärinta.  

Perussuomalaisista voidaan mainita kansanedustajat ja puolueen varapuheenjohtajat Mauri Peltokangas ja Sebastian Tynkkynen.

Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat solmineet vaaliliiton. Entinen meppi Eija-Riitta Korhola palaa jälleen KD:n riveihin kahdenkymmenen kokoomusvuoden jälkeen. 

Vaaliteemoissa keskiössä ovat Ukrainan sota, Euroopan yhteinen tuki Ukrainalle ja Euroopan turvallisuus ja puolustus. Talous- ja ilmastokysymykset ovat myös aiheita, joita parlamentissa käsitellään seuraavalla vaalikaudella.

Lue myös: Euroopan parlamentti haastaa EU-komission oikeuteen Unkari-rahoista

Von der Leyen ehdottaa tuontitulleja venäläiselle ja valkovenäläiselle viljalle