EU: Testaamaton naudanliha käyttökieltoon

EU-Komissio esitti tänään uusia, entistä tiukempia toimia hullun lehmän eli BSE-tautia vastaan. Komission mielestä kuluttajien luottamusta naudanlihaan ei saada muuten palautettua. Liha-luujauhon käytön eläinten rehuna komissio haluaa kieltää kokonaan kuuden kuukauden ajaksi. Sinä aikana selvitetään, onko jäsenmaiden valvontajärjestelmä kyllin tiukka.

Terveyskomissaari David Byrnen mukaan kaikki viittaa siihen, ettei se ole, ainakaan kaikissa jäsenmaissa. Hän uumoili, että kielto jää pysyväksi.
-Paras tapa varmistaa, ettei liha-luujauhoa syötetä naudoille, on poistaa se markkinoilta kokonaan, Byrne sanoi. Nautojen koko ruuansulatusjärjestelmä olisi komission mielestä määriteltävä riskimateriaaliksi ja tuhottava. Nyt riskimateriaaliin kuuluvat muun muassa selkäydin, aivot, silmät ja haima. Nämä osat on syyskuun alusta pitänyt merkitä, erottaa ja tuhota kaikissa teurastamoissa.

Uusia ehdotuksia käsitellään ensi maanantaina ylimääräisessä maatalousministerikokouksessa Brysselissä. Päätökset tehdään määräenemmistöllä; Suomi ja muut taudin välttäneet maat eivät pysty estämään päätöksiä, jos muut maat niitä haluavat.

Saksa ja Espanja säikyttivät

Maatalouskomissaari Franz Fischler ilmoitti komission ehdottavan, että testaamattomat eläimet tuhotaan,

Suomi ei saa puhtaita papereita

koska niiden varastoiminen ei hänen mukaansa olisi kannattavaa. EU maksaa tuottajille korvauksena 70 prosenttia naudan arvosta, loput 30 prosenttia pitää saada jäsenmaan valtion kassasta. Tämä sääntö on ollut voimassa Britanniassa vuodesta 1996, jossa kaikki yli 30-kuukautiset naudat tuhotaan, hullun lehmän taudin kitkemiseksi. Hullun lehmän tauti itää hitaasti, eikä sitä ole koskaan tavattu alle 36 kuukauden ikäisissä eläimissä.

-Arvioimme, että tuhoaminen tulee maksamaan noin 140 miljoonaa euroa sataatuhatta lihatonnia kohti, Fischler sanoi. Mieliala on komissiossa kääntynyt tiukempaan suuntaan, kun myös Saksassa ja Espanjassa tavattiin ensimmäiset kotimaassa syntyneet hullun lehmän tautiin sairastuneet naudat. Saksassa lihan kysyntä on eräillä tukkumarkkinoilla laskenut 40 prosenttia, Fischler totesi.

-Häiriöt markkinoilla ovat nyt vakavammat kuin vuonna 1996, Fischler sanoi. Hullun lehmän tauti puhkesi kriisiksi viimeksi Britanniassa vuonna 1996, kun paljastui, että se voi tarttua ihmisiin. Britanniassa on tapauksia paljastunut moninkertaisesti enemmän kuin kaikissa muissa EU-maissa yhteensä.

Suomelle hankalaa

Jo viime maanantain ja tiistain maatalousministerikokouksessa keskusteltiin testaamisesta ja lihaluujauhon kiellosta. Suomen Kalevi Hemilä vastusti tiukkaa testausohjelmaa, koska Suomessa ei uskota löytyvän BSE-tautia eikä laajoja testejä pidetä tarpeellisena. Suomi vastusti ehdotusta, että liha-luujauho kiellettäisiin myös sikojen ja kanojen ravinnossa. Tätä ajoi voimakkaimmin uuden kriisin keskipisteeseen joutunut Ranska.
Lihaluujauhon korvaaminen kasvisperäisellä rehulla vaatii Fischlerin mukaan 1,5 miljoonan tonnin tuontia kuuden kuukauden aikana. Lihaluujauho, jota ei voida käyttää rehuksi voidaan Fischlerin mukaan hyödyntää sementtitehtaissa.

Jäteongelma

Liha-luujauhon käyttökielto johtaisi Kalevi Hemilän mukaan hankalaan jäteongelmaan. Luita ja muuta teurasjätettä syntyy niin runsaasti, että niiden varastoinnista aiheutuisi vain pahempi terveysriski, pelkää Hemilä.
-Mihin ne kaikki pannaan, hän tuskaili.
-Tuntuu vaikealta päätökseltä. Hemilä aikoo vielä tutustua esityksen perusteluihin. Niitä käsitellään torstaina EU:n eläinlääkintäpäällikköiden kokouksessa. Ministeri huomautti jo, että taustalla ovat joidenkin EU-maiden kansalliset ratkaisut. Saksa, Ranska, Britannia ja Portugali ovat kieltäneet jauhon käytön torjuakseen BSE-tautia.

-Nyt ne koettavat pakottaa muut mukaan, sanoi Hemilä. Kielto olisi väliaikainen. Jo tämä osoittaa Hemilän mielestä sen, että kaikki tietävät tilanteen pitkän päälle mahdottomaksi.

"Epätodennäköistä, ei poissuljettua"

Italiassa ja Kreikassa ei tautia ole vielä tavattu

Eläinlääketieteellinen komitea päätti ministerien kokouksen jälkeen viime viikolla, että kaikki riskiryhmään kuuluvat yli 30 kuukautta vanhat naudat testataan ensi vuoden alusta lähtien. Ensi vuoden heinäkuusta testausohjelma päätettiin laajentaa kaikkiin eläimiin.

Suomi ja Ruotsi toivoivat, että ne voisivat välttyä kaikkien eläinten testaamiselta, jos riskieläinten testit eivät paljasta yhtään tapausta. Suomi, Ruotsi ja Itävalta on tieteellisen komitean arviossa määritelty maiksi, joissa hullun lehmän taudin esiintyminen on "epätodennäköistä, mutta ei poissuljettua".

Italiassa ja Kreikassa tautia ei ole vielä tavattu, mutta sitä todennäköisesti esiintyy - kaikissa muissa EU-maissa on jo löytynyt hullun lehmän tautia.

(STT)