EU:n ja kumppanimaiden johtajat tapaavat – Ukraina pettynyt EU:n lupauksiin

Itäisiä kumppanimaita ovat Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä, joista varsinkin Ukraina on toivonut EU:lta konkreettisempia lupauksia.

Suomen mielestä EU:n pitää tukea itäisiä kumppanuusmaita, mutta yhteistyö ei johda EU-jäsenyyteen.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan itäinen kumppanuus ja yhteistyösopimukset eivät ole merkki siitä, että maat olisivat etenemässä kohti EU-jäsenyyttä. Hänen mukaansa ollaan vielä pitkällä siitä, että nämä maat täyttäisivät jäsenyyden ehdot.

– Tässä keskustellaan taustalla tälläkin hetkellä siitä, onko tämä EU:n laajentumispolitiikkaa. Meille se ei sitä ole. Tämä on tärkeä instrumentti tukea näiden maiden uudistuksia ja kehitystä ja tuloksiakin on saavutettu, Sipilä sanoi Brysselissä ennen kokousta.

Tähän mennessä isoin askel kumppanuudessa on ollut viisumivapaus, josta EU on sopinut Moldovan, Ukrainan ja Georgian kanssa. EU tukee myös muun muassa opiskelijavaihtoa ja infrastruktuurin kuten teiden parantamista kumppanimaissa.

– Tämä on hirveän tärkeää kehitystä mitä tapahtuu sillä pienelläkin toivolla, että jonakin päivänä se (jäsenyys) on mahdollista. Näillä maillahan on selvästi tavoitteena Euroopan unionin jäsenyys, Sipilä lisää.

Ukraina näkisi mielellään isompia askelia, mutta EU-maat ovat olleet pidättyviä.

Herkkyys tuli kunnolla näkyviin viime vuonna, kun Hollanti vaatimalla vaati lisävarmistusta siitä, että Ukrainan kanssa tehty yhteistyösopimus ei anna maalle oikeutta EU-jäsenyyteen tai takaa sotilaallista tukea.

Sipilä tapaa tänään kokouksen kulisseissa kahden kesken Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon.

Aamulla kokouksen loppupäätelmien kerrottiin olevan vielä kesken. EU:n tavoitteena olisi muistuttaa sitoutumisestaan itäisiin kumppaneihin, mutta ilman konkreettisia isoja lupauksia.

Varsinkin Ukraina haluaisi kunnianhimoisempia linjauksia, eikä esimerkiksi viime kesän kahdenkeskisessä huippukokouksessa Ukrainan ja EU:n välillä saatu aikaan lainkaan yhteistä julistusta.

– He ovat selvästi tällä hetkellä poikkiteloin julistuksen kanssa, Sipilä kertoi.

Venäjän disinformaatio puhuttaa

EU-maiden odotetaan keskustelevat myös siitä, mitä EU voisi tehdä itäisten kumppanien kantokyvyn parantamiseksi Venäjän informaatiovaikuttamista vastaan.

EU-maat korostavat, että itäinen kumppanuus ei ole ketään eli Venäjää vastaan. Viestintäänsä terävöittänyt komissio on julkaissut muun muassa kymmenkohtaisen myyttilistan, jossa se kiistää, että itäisellä kumppanuudella EU yrittäisi provosoida Venäjää.

– EU ei vaadi, että yksikään sen kumppaneista tekisi valinnan EU:n tai minkä tahansa maan välillä, tietoiskussa vakuutetaan.

EU-mailla on menossa huippukokousten putki, joka alkoi viime viikolla sosiaalihuippukokouksella Göteborgissa. Ensi viikolla EU-johtajat ovat koolla afrikkalaisten kumppanien kanssa Norsunluurannikolla ja joulukuun puolivälissä taas Brysselissä eurohuippukokouksessa.