EU juhlii 50 vuottaan haasteiden keskellä

Euroopan unioni juhlii viikonloppuna puolen vuosisadan mittaista taivaltaan matalalla profiililla ja kädet täynnä poliittisia haasteita.

Sunnuntaina tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta siitä, kun EU:ta edeltänyt Euroopan talousyhteisö perustettiin niin sanotulla Rooman sopimuksella.

Puheenjohtajamaa Saksa järjestää merkkipäivän kunniaksi virallisen juhlaseremonian Berliinissä. Muissa maissa virstanpylväs ohitetaan matalammalla profiililla.

Suhteellisen vaatimattomaan juhlintaan vaikuttaa vahvasti EU:n sekava nykytila. Etenkin nopea laajentuminen on syönyt unionin kannatusta. Lisäksi yritys saada EU:lle perustuslaki kaatui kaksi vuotta sitten Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä.

Useimmissa jäsenmaissa kansalaiset myös kokevat EU:n edelleen etäisenä ja byrokraattisena.

Mahtipontiselle juhlinnalle ei siten ollut juurikaan poliittista tilausta, ja ajatukset laajemmista seremonioista hylättiin viime vuonna nopeasti.

Halonen ei mahtunut mukaan

Berliiniin kokoontuvien valtionjohtajien on määrä hyväksyä juhlan kunniaksi yhteinen julistus, jossa kerrataan EU:n saavutuksia ja yhteisiä tavoitteita.

Saksan hahmotteleman tekstin odotetaan painottavan muun muassa rauhaa, ihmisoikeuksia ja taloudellista hyvinvointia.

Julistuksesta on tulossa hyvin yleisluonteinen, eikä siinä puututa EU-maita jakaviin kysymyksiin. Esimerkiksi perustuslakia ei todennäköisesti mainita. Lisäksi unionin kiistelty lisälaajentuminen ohitettaneen korkeintaan lyhyellä kuittauksella.

EU:n jäsenehdokkaita, kuten Turkkia, ei myöskään ole kutsuttu mukaan Berliiniin.

- Euroopan yhtenäisyyden viestittämisen kannalta olisi ollut merkityksellistä, jos Saksa olisi kutsunut myös ehdokasmaat, Turkin ulkoministeriö paheksui eilen.

Suomea juhlallisuuksissa edustaa pääministeri Matti Vanhanen. Presidentti Tarja Halonen ei mahtunut mukaan, koska Saksa sallii vain yhden edustajan maata kohti.

Menestys jää haasteiden alle

EU-johtajille merkkipäivä on ennen kaikkea tilaisuus muistuttaa, että tähän mennessä eurooppalainen yhteistyö on ollut suhteellisen menestyksekästä.

Etenkään sisämarkkinoille ei löydy maailmalta vertailukohtaa. Aasian, Pohjois-Amerikan sekä Etelä-Amerikan omat vapaakauppa-aloitteet ovat EU:hun verrattuina lapsenkengissä. Myöskään ihmisten liikkuminen rajojen yli ei tapahdu muualla läheskään yhtä helposti.

Osa tarkkailijoista pelkää, että näistä käytännön saavutuksista on jo tullut kansalaisille itsestäänselvyyksiä eikä uuteen yhteistyöhön enää jakseta panostaa.

- Ihmisillä on tapana väsyä, sen näkee myös historiasta. He eivät pysty pitämään yllä samaa päättäväisyyttä ja toimintaa, EU:n komissiota 1980-luvulla johtanut ja sisämarkkinoita vahvasti ajanut Jacques Delors pohti Reutersille viime viikolla.

Delorsin mukaan EU uhkaa jopa luhistua, ellei se pikaisesti uudistu ja tehosta toimintaansa.

Yhtenä vaikeutena on, että 27 maan EU:ssa on huomattavasti vaikeampaa löytää jatkuvasti uusia yhteisiä tavoitteita kuin alkuperäisen kuuden jäsenmaan pienyhteisössä.

Esimerkiksi Itä-Euroopan maat ajavat EU:ssa vapaata markkinataloutta, kun taas muun muassa Ranska haluaa pitää kiinni säännellymmästä mallista. Suuria eroja on myös siinä, miten eri maat suhtautuvat sosiaalisiin asioihin, kuten vähemmistökysymyksiin tai ympäristönsuojeluun.

(MTV3-STT)