EU-johtajat pohtivat ulkosuhteiden kimurantteja kysymyksiä huippukokouksessa – pääministeri Marinilla kaksoisrooli: Edustaa Suomen lisäksi Ruotsia

Pääministeri Sanna Marin (sd.) edustaa kokouksessa Suomen lisäksi Ruotsia, sillä pääministeri Stefan Löfven jää kokouksesta pois äitinsä hautajaisten vuoksi.

Ruotsi pyysi Suomea apuun, sillä huippukokouksissa kunkin jäsenmaan edustajan tulee olla valtion- tai hallituksen johtaja.

Pääministerin Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto kertoi kokouksen alla, että pääministerien esikunnat ovat tehneet viime päivinä tiivistä yhteistyötä, jotta Suomen ja Ruotsin haluamat kannat tulevat esille huippukokouksessa.

Käytännössä Ruotsin edustaminen tarkoittaa sitä, että Marin esittää kokouspuheenvuoroissaan yhdellä kertaa kummankin maan näkemykset.

Tiivis yhteistyö jatkuu myös kokouksen aikana. Ruotsi lähettää Brysseliin oman valtuuskuntansa, johon kuuluu maan eurooppaministeri Hans Dahlgren.

Luodon mukaan Löfvenille on mahdollista myös soittaa kesken kokouksen, jos tilanne sitä vaatii.

Suomi haluaa vahvan EU-vastauksen Turkin toimiin

Tämänpäiväisellä työillallisella johtajat pureutuvat esimerkiksi EU:n ja Turkin väliseen suhteeseen sekä Välimeren jännitteisiin.

Tunnelma itäisellä Välimerellä on viime aikoina kiristynyt Turkin kiisteltyjen kaasuesiintymäetsintöjen vuoksi. EU-maista tilanne koskettaa erityisesti Kreikkaa ja Kyprosta, mutta myös moni muu jäsenmaa on ilmaissut huolensa jännitteiden noususta.

Huippukokouksia johtava Charles Michel on kertonut, että tavoitteena on luoda keskustelua Turkin kanssa, jotta alueen vakaus ja turvallisuus voidaan turvata sekä varmistaa, että EU-maiden itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan.

–  Tämä on mahdollista vain, jos Turkki on mukana rakentavasti. Kaikki vaihtoehdot ovat edelleen pöydällä EU:n ja sen jäsenmaiden etujen puolustamiseksi, Michel totesi kutsukirjeessään EU-johtajille.

Suomen hallitus on linjannut, että EU:n tulisi vastata vahvasti Turkin epävakauttavaan toimintaan itäisellä Välimerellä ja että diplomaattisia ponnisteluja asian ratkaisemiseksi jatketaan.

Itäisen Välimeren tilanne kietoutuu myös ajankohtaiseen pulmaan, joka koskee Valko-Venäjän pakotteita. EU saavutti elokuussa poliittisen sovun siitä, että Valko-Venäjällä väkivaltaan tai vaalituloksen väärentämiseen syyllistyneitä henkilöitä kohtaan asetetaan pakotteita.

Varsinaisesta pakotelistasta ei kuitenkaan ole löydetty yksimielisyyttä. Sovun tiellä on ollut lähinnä Kypros, joka on vaatinut, että Valko-Venäjään kohdistuvien pakotteiden ohella EU:n määräisi samalla pakotteita Turkkia vastaan.

Yksimielisyys hidastaa päätöksentekoa

Päätöksenteon kankeus onkin herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö tietyissä ulkosuhdekysymyksissä siirtyä käyttämään jäsenmaiden määräenemmistöä nykyisen yksimielisyyden sijaan.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ehdotti toissa viikolla, että jäsenmaat ottaisivat määräenemmistöpäätökset käyttöön ainakin silloin, kun kyse on ihmisoikeuksista tai pakotteista.

Tällä viikolla pitämässään puheessa Charles Michel kuitenkin puolusti yksimielisyyttä.

–  On totta, että yksimielisyyden vaatimus hidastaa päätöksentekoa ja joskus jopa estää sen. Mutta vaatimus patistaa meitä työskentelemään herpaantumatta jäsenmaiden yhtenäisyyden eteen, Michel sanoi puhuessaan brysseliläiselle Bruegel-ajatushautomolle.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on kertonut aiemmin, että Suomi olisi valmis päättämään esimerkiksi Valko-Venäjän pakotteista määräenemmistöllä.

Huippukokous jatkuu huomiseen

EU-johtajien huippukokouksessa käydään tänään läpi myös EU:n Kiina-suhdetta sekä muita ajankohtaisia kansainvälisiä aiheita, kuten Vuoristo-Karabahin alueen taisteluja.

Kokous jatkuu huomenna EU:n sisämarkkinoihin liittyvillä kysymyksillä. Kokouksen lopuksi johtajat saavat myös lyhyen katsauksen Britannian EU-eron ajankohtaisesta tilanteesta.

Syvempi brexit-keskustelu jää seuraavaan huippukokoukseen, joka järjestetään myöhemmin tässä kuussa.