Brysselissä EU-huippukokouksen toisena päivänä katse on kääntynyt unionin ulkosuhteista sisäänpäin. Tänään EU-maiden johtajat keskustelevat sisämarkkinoista, teollisuuspolitiikasta sekä digitaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä.
Kokouspäivän aluksi julkistettiin kalenteri tulevista huippukokouksista.
Sen mukaan marraskuun puoliväliin kaavaillaan EU-maiden johtajien epävirallista Kiina-kokousta. Tapaaminen järjestettäisiin Berliinissä.
EU:n Kiina-suhde oli esillä huippukokouksessa myös eilen, mutta johtajat hyväksyivät päätelmätekstin asiasta ilman laajaa keskustelua.
Päätelmissä muun muassa kehotettiin Kiinaa kantamaan enemmän vastuuta maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamisessa.
Lisäksi johtajat korostivat olevansa huolissaan Kiinan ihmisoikeustilanteesta, vähemmistöjen kohtelusta sekä Hongkongin tapahtumista.
Valko-Venäjä ja Turkki näreissään huippukokouspäätöksistä
Viime yönä EU-johtajat pääsivät sopuun pitkään hierotusta Valko-Venäjän pakotelistasta. Pakotteet on tarkoitus panna toimeen lähes välittömästi.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kertoi, että pakotelistalla on nelisenkymmentä nimeä.
Valko-Venäjää itsevaltaisesti hallitsevaa Aljaksandr Lukashenkaa ei ole vielä listattu mukaan.
Pakotepäätöksestä närkästynyt Valko-Venäjä on ilmoittanut langettavansa EU:lle vastapakotteita.
Maan ulkoministeriön mukaan vastapakotelista esitellään tänään.
EU-maiden johtajat väläyttivät pakotteiden mahdollisuutta myös Turkille, jos maa ei lopeta itäisen Välimeren jännitteitä kiristäviä toimia.
Turkin ulkoministeriö kommentoi tänään, että pakotteilla uhkailu ei ole rakentavaa.
–EU:n on ymmärrettävä nyt, ettei se pääse mihinkään tällaisella keskustelulla, Turkin ulkoministeriö sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
Huoli EU:n omavaraisuudesta
Tämän päivän huippukokouskeskustelun ytimessä on kysymys koronaviruspandemian jälkeisestä talouden elpymisestä ja EU:n omavaraisuudesta. STT:n näkemän päätelmäluonnoksen mukaan johtajat aikovat pyytää komissiota arvioimaan EU:n strategisia riippuvuuksia herkillä aloilla kuten lääketeollisuudessa ja ehdottamaan keinoja, joilla riippuvuutta muusta maailmasta voitaisiin vähentää.
Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että EU varmistaisi näillä aloilla hankintaketjujen monipuolisuuden, varastojen riittävyyden sekä sen, että tuotantoa on myös EU:n sisällä.
Teollisuusyhteistyötä kehitettäisiin myös esimerkiksi raakamateriaalien, suojattujen tietoliikenneverkkojen sekä vähähiilisen teollisuuden osalta.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan koronaviruspandemia toi esiin EU:n omavaraisuuden heikkouksia ja asiasta on otettava opiksi.
– Meidän pitää tietenkin varautua kaikkiin mahdollisuuksiin tulevaisuudessa paremmin kuin mitä ehkä tällä hetkellä olemme kyenneet, Marin sanoi viime yönä ensimmäisen kokouspäivän päätteeksi.
Marin pitää tämän päivän keskusteluja tärkeinä, mutta arvioi, ettei aikaa kovin syvälliseen keskusteluun ole, joten samaan aihepiiriin palattaneen myöhemmin. Vientivetoiselle Suomelle EU:n sisämarkkinoiden vahvistaminen on merkittävä kysymys.
Digitaalisissa tavoitteissa eteenpäin
Päätelmäluonnoksen mukaan jäsenmaiden johtajien odotetaan myös kirittävän EU:n digitaalisia tavoitteita. Komissiolta odotetaan uutta esitystä digitaalisia palveluja koskevasta lainsäädännöstä vielä tämän vuoden aikana.
EU:n halutaan olevan vaikutusvaltainen suunnannäyttäjä digitaalisen kehityksen sääntelyssä.Kesällä sovitusta elpymispaketista on tarkoitus ohjata varoja EU-maiden digitaalisen kehityksen vauhdittamiseksi.
Johtajat keskustelevat tänään siitä, mitä nämä tavoitteet voisivat olla.
Esillä on esimerkiksi nopeiden, kattavien ja suojattujen tietoliikenneverkkojen kehittäminen.Kokouksen lopuksi EU-johtajat saavat lyhyen katsauksen Britannian kanssa käytävien neuvottelujen tilanteesta.
Britannia erosi EU:sta tammikuussa, ja sen jälkeen on neuvoteltu, miten kaupankäynti ja muut suhteet järjestetään tulevaisuudessa.