EU ei huoli Suomen lentokoneasentajia

Vain suomalaisten, koska EASA:n eli Euroopan lentoturvallisuusviraston luvat puuttuvat. Tämä johtuu muun muassa siitä, että Ilmailuhallinto käsittelee lupahakemuksia liian hitaasti ja asiantuntemattomasti.

- Viranomaisella ei ole ollut riittävää asiantuntemusta ja pätevyyttä toteuttaa asetuksen mukaista tehtävää ja hyväksyä käsikirjoja. Viranomainen ei ole myöskään avustanut eikä tehnyt yhteistyötä koulujen kanssa, kertoo Lapin ammattiopiston koejohtaja Kari Siitonen.

Rovaniemellä sijaitseva Lapin ammattiopisto on käynyt lupataistoa jo useita vuosia.

Tällä hetkellä ilmailualan huoltohenkilöstön koulutusta antaa seitsemän ammattioppilaitosta, joista kuudella on lupaprosessi kesken. Vantaa ei ole vielä hakemustaan jättänyt, mutta jättänee sen kevään aikana.

Koulutusluvan puuttuminen vaikuttaa muun muassa oppilaitoksista valmistuneiden liikkumiseen EU:n alueella.

- Suomalaiset nuoret eivät tällä hetkellä pääse vapaasti liikkumaan EU:n alueella kuten muiden maiden opiskelijat. Suomalaiset joutuvat odottamaan huoltohenkilön lupakirjaa, jonka jälkeen vapaa liikkuminen työmarkkinoilla on mahdollista, kertoo Kari Siitonen.

Mekaanikon lupakirja on Ilmailuhallinnon myöntämä todiste siitä, että henkilö on saanut riittävän koulutuksen työskennelläkseen myös muissa kuin suomalaisissa lentoalan yrityksissä.

Koulut syyttävät Ilmailuhallintoa liian hitaasta hakemusten käsittelystä ja ammattitaidon puutteesta. Myös Euroopan lentoturvallisuusvirasto on huomauttanut Ilmailuhallintoa muun muassa henkilökunnan ammattitaidottomuudesta.

Kouluissa Ilmailuhallinnon toiminta on koettu pilkunviilaukseksi, jolla ei ole ollut mitään tekemistä opetussuunnitelman sisällön kanssa.

Ilmailuhallinto puuttuu käsikirjoissa, jotka ovat koulujen laatimia oppaita, pieniinkin sanavalintoihin. Esimerkiksi "kokeen valvoja" on pitänyt muuttaa muotoon "kokeen vastaanottaja". Ilmailuhallinto ei puolestaan pidä neuvontatehtävää viranomaiselle sopivana.

- Ei viranomainen saa olla konsultti, joka tekee hakemuksen ja käsikirjan ja sitten tarkastaa omaa työtään. Tämä menettely on meidän peruskoulutuksessamme. Me olemme pitäneet neuvonta- ja koulutustilaisuuksia, mutta se, että tulevatko kaikki paikalle ja meneekö oppi perille, on toinen kysymys, puolustautuu Ilmailuhallinnon lento- ja lupakirjaosaston johtaja Reijo Lamberg.

Ilmailuhallinto kärsii työvoimapulasta

Ilmailuhallinto ei kuitenkaan syytä yksin kouluja pitkittyneistä hakuprosesseista.

- Kouluilla on ollut pienet resurssit hakemuksien tekoon ja niin on ollut meillä ilmailuviranomaisillakin. Meillä on enää vain kaksi tarkastajaa, sanoo Reijo Lamberg.

Ilmailuhallinto myöntää kärsivänsä työvoimapulasta.

- Ilmailuhallintoa perustettaessa vuosina 2004-2005 lentoturvallisuushallinto esitti, että tarvitsemamme minimi on 147 miestyövuotta. Saimme 130, josta se ei ole noussut ollenkaan, sanoo Lamberg.

Liikenneministeriöstäkin myönnetään, että työvoimapula voi olla yhtenä osasyynä lupamenettelyn pitkittymiseen.

- Tietysti se vaikuttaa siihen, mutta ei varmaankaan ole ainoa syy, sanoo liikenneministeriön hallitusneuvos Mikael Nyberg.

Liikenneministeriö lupaa luvat kuntoon

Liikenneministeriössä uskotaan, että syynä hakuprosessin pitkittymiseen on myös säädösten muuttuminen kansallisesta kansainväliseksi, jolloin itse oppilaitoksilta odotetaan paljon.

Nyberg kuitenkin muistuttaa, että Ilmailuhallinnon pitäisi käydä oppilaitosten kanssa avointa keskustelua oppilaitosten hakemusten puutteista ja avustaa puutteiden korjaamisessa.

Liikenneministeriössä ollaan hyvin tietoisia oppilaitosten ja Ilmailuhallinnon välisestä kiistasta. Ministeriöstä sanotaan, että koulujen luvat saadaan kuntoon.

- Tässä asiassa on sovittu, että Ilmailuhallinto resursoi riittävästi tähän lupaprosessiin ja käytännössä se tarkoittaa sitä, että tämän kevään ja kesän aikana luvat myönnetään oppilaitoksille, vakuuttaa Mikael Nyberg.

Ilmailuhallinto uskoo saavansa ainakin kahden koulun luvat kuntoon.

- En usko ollenkaan. Vahvasti epäilen, että luvat saataisiin kuntoon, koska viranomaisesta ei ole kuulunut mitään, paukauttaa Lapin ammattiopiston Kari Siitonen.

Oppilaitokset näyttävät menettäneen uskonsa ilmailuviranomaisen toimintaan.