EU arvioi uudelleen Israelin ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen, kertoo EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas.
Kaja Kallaksen mukaa Hollannin aloite asiasta sai selvän enemmistön EU:n ulkoministerikokouksessa.
STT:n tietojen mukaan aloitetta kannatti 17 jäsenmaata, kuten esimerkiksi aiemmin Israelin kantoja myötäillyt Itävalta.
Suomi ilmoitti jo aiemmin tukevansa Hollannin aloitetta.
Lue myös: Sotilasasiantuntija havainnollistaa Israelin "utopistista" operaatiota – tältä se näyttäisi Suomen kartalla
Avustusrekat päästettävä Gazaan
Kallas vaati myös Israelia sallimaan kaikkien avustusrekkojen pääsyn Gazaan.
Hänen mukaansa Israelin maanantaina ja tänään tiistaina Gazaan sallimat rekat ovat hyvä alku, muta vain "pisara meressä".
Sopimuksen arviointi ei vielä tarkoita sopimuksen jäädyttämistä. Hollanti on vaatinut kuitenkin sopimuksen tarkastelua sen ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevan pykälän pohjalta.
EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimus on ollut pohja EU:n ja Israelin väliselle taloudelliselle ja poliittiselle yhteistyölle. Se on helpottanut muun muassa kaupankäyntiä EU:n ja Israelin välillä.
Ennen kokousta eräs korkea diplomaatti arvioi, että arvioinnin käynnistämisen tarkoituksena on lähettää poliittinen viesti Israelille, ettei se voi jatkaa enää samalla tavalla kuin aiemmin.
Jäsenmaiden tuki luo myös EU-komissiolle painetta.
– Silloin komission täytyy joko reagoida ja tarkastella sopimusta tai sitten selittää jäsenmaille, miksi se ei niin tee, EU-diplomaatti totesi.
Monen Lähi-idän asiantuntijan mukaan etenkin sopimuksen kauppaa koskevan osion jäädytys olisi tärkeä painostustoimi.
Sopimus hyödyttää enemmän Israelia kuin EU:ta, sillä unioni on Israelin suurin kauppakumppani. Israel on puolestaan vasta EU:n 25:nneksi suurin kauppakumppani.
Lue myös: Israelin teko liikaa monelle EU-maalle – ulkoministerit tänään koolla Brysselissä
Keskustelua sanktioinnista
STT:n tietojen mukaan kokouksessa keskusteltiin myös väkivaltaa miehitetyillä palestiinalaisalueilla käyttävien Israelin siirtokuntalaisten sanktioinnista.
Kaikki muut jäsenmaat paitsi Unkari tukivat pakotteiden asettamista Israelin siirtokuntalaisille.
Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan Israelin siirtokuntien asukkaiden hyökkäykset palestiinalaisia kohtaan ovat lisääntyneet merkittävästi miehitetyllä Länsirannalla lokakuun 2023 jälkeen.
Ruotsi ilmoitti kokouksessa haluavansa ajaa EU:n sanktioita myös osalle israelilaisministereistä.
Ruotsin ulkoministeri Maria Malmer Stenergard kommentoi uutistoimisto AFP:lle, että EU:n on kiristettävä toimiaan, koska siviilien tilanne Gazassa ei ole parantunut.
– Emme näe Gazan sivililien tilanteen selkeää parantumista, joten meidän tulee kiristää toimia. Aiomme siksi puskea EU:n sanktioita yksittäisiä israelilaisia ministereitä kohtaan, hän kertoi.
Lue myös: Suomalaisjulkkikset vaativat kampanjassa Palestiinan valtion tunnustamista
Pakkosiirto sotarikos
Maanantaina Israel ilmoitti aikovansa ottaa haltuun koko Gazan kaistan ja aloitti väestön evakuointimääräykset.
Haaretzin mukaan Israelin valtiovarainministeri Bezalel Smotrich on sanonut, että koko Gazan väestö pakkosiirretään kolmansiin maihin. Väestön pakkosiirto on sotarikos.
YK:lle lupa "noin sadalle" avustusrekalle
YK kertoi saaneensa tänään tiistaina luvan lähettää satakunta avustusrekkaa Gazan kaistalle, jota Israelin asevoimien iskut ovat runnelleet.
Määrä on maanantaita tuntuvasti suurempi, sanoi YK:n hätäaputoimisto OCHA:n tiedottaja Jens Laerke.
Gazaan vietävä humanitaarinen apu oli poikki 11 viikkoa Israelin saarron vuoksi ennen kuin sitä alettiin maanantaina taas päästää lävitse.
Israelin hallitus sanoi sallivansa "minimimäärän" avustuksia Gazaan suurimman nälkäkriisin välttämiseksi sotilaallisista ja diplomaattisista syistä.
Laerke kertoi toimittajille Genevessä tiistaina, että Israel oli antanut luvan noin sadalle avustusrekalle.
Hän kertoi pitävänsä mahdollisena, että kaikki luvan saaneet rekat pääsevät Gazaan jo tiistain aikana ja aloittavat jakelun.
Israelin asevoimat ilmoitti saarron jälkeisten ensimmäisten avustuskuljetusten saapumisesta Gazaan maanantai-iltana. Israelin asevoimien mukaan Gazaan saapui viisi vauvanruokaa kuljettanutta avustusrekkaa.
OCHA:n Laerke ei kertonut tarkemmin sitä, mitä avustustarvikkeita oli määrä päästä kaistalle tiistaina.
YK:n hätäapukoordinaattori Tom Fletcher kuvasi toistaiseksi sisälle päästetyn avun olevan vain "pisara meressä" siihen nähden, miten paljon apua Gazan kaistalla tarvitaan kiireellisesti.
Lue myös: Sodan voittajaa tai vallassa olevaa johtajaa ei hevin saada tuomiolle – "Ei ole taivaallista sotajoukkoa"
Yön iskuissa kuoli yli 40 ihmistä
Gazan viranomaisten mukaan tiistain vastaisen yön aikana Israelin iskuissa Gazan kaistalle kuoli yli 40 ihmistä.
Yhteensä 44 ihmistä tuotiin yön aikana sairaaloihin pommitusten jälkeen, sanoi Gazan väestönsuojeluviranomaisten tiedottaja Mahmud Bassal.
Kuolleista valtaosa oli hänen mukaansa naisia ja lapsia. Lisäksi kymmeniä ihmisiä haavoittui iskuissa.
Israelin hallitus ilmoitti sunnuntaina Israelin käynnistäneen uuden laajan hyökkäyksen.
Israelin mukaan Gazan kaista aiotaan ottaa haltuun kokonaan ja alueen palestiinalaisväestö siirtää kolmansiin maihin.
Väestön pakkosiirto on sotarikos, mistä myös Suomen johto muistutti maanantaina Israelia.