Kilpailukykysopimukseen sisältyvä työajan pidennys lisää työllisyyttä noin 8 000–16 000 henkilöllä vuoteen 2022 mennessä, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.
Tänään julkaistun Etlan tutkimuksen mukaan kilpailukykysopimus eli kiky nosti työllisyyttä ja paransi Suomen kilpailukykyä.
Etla arvioi, että työajan pidennyksen osuus kiky-sopimuksen tuomasta työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia. Loput kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt solmivat kilpailukykysopimuksen vuonna 2016. Siinä sovittiin muun muassa työnantajamaksujen alentamisesta, vuosittaisen työajan pidentämisestä 24 tunnilla ilman lisäkorvausta sekä julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkauksista.
Kolmen vuoden määräaikainen lomarahaleikkaus päättyy tähän vuoteen, mutta työajan pidennyksen jatkosta on tulossa keskeinen kiistakysymys syksyn työmarkkinapöytiin.
Työllisyystavoitetta ei tavoiteta pelkästään työajan pidennyksellä
Etlan ennustepäällikön Markku Lehmuksen mukaan 75 prosentin työllisyyttä ei saavuteta pelkästään työaikaa pidentämällä, mutta silläkin on vaikutuksensa. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen keskeinen tavoite on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä.
Jotta työllisyysaste nousisi tavoiteltuun 75 prosenttiin, tarvittaisiin Etlan mukaan ainakin 40 000 työpaikkaa sen lisäksi, mitä on ennusteiden mukaan muutenkin syntymässä. Etlan mukaan tämä tarkoittaa, että tarve on samansuuruisille toimenpiteille kuin edellisen hallituksen aikana.